Asiantuntijat infra-alalla, haastattelussa kehityspäällikkö Manu Marttinen

Asiantuntijat infra-alalla, haastattelussa kehityspäällikkö Manu Marttinen

Infrakit Group Oy:n BIM Palveluiden tuore kehityspäällikkö Manu Marttinen lupautui kertomaan minulle näkemyksiään infra-alasta. Marttisella on pitkä tausta infra-alalta moninaisista hankkeista. Ennen Infrakitille siirtymistään Marttinen vastasi muun muassa NCC:llä digitalisaation ja järjestelmien kehittämisestä sekä toimi Työpäällikkönä ja Aluepäällikkönä. 

Manu, kuinka kauan olet ollut infra-alalla? 

-Isäni oli Satamalaitoksen rakennusmestari Kotkan kaupungilla ja olen pyörinyt hänen kanssaan infratyömailla jo pienenä poikana 80-luvulla. Vuonna 1996 sain 15-vuotiaana ensimmäisen kesätyöni maanrakennus- ja asfalttitöiden parissa Kotkan Lemminkäiseltä. Lähdin opiskelemaan rakennusalaa pääkaupunkiseudulle vuonna 2001 silloiseen Teknilliseen korkeakouluun, joka on nykyisin osa Aalto-yliopistoa. 

Onko sinulla jotakin hauskoja muistoja noilta varhaisilta ajoilta isäsi matkasta? 

-Varmastikin monia. Ajelimme 1980-luvulla isän kanssa Lada Niva maastoautolla Mussalon Syväsataman ensimmäistä vaiheen rakennustyömaan louhikossa. Talviaikaan kävimme tuolloin aina hakemassa kuusikosta joulukuusen ”varkain”. Mikä jännitysmomentti! Myöhemmin tosin selvisi, että isä oli tietysti saanut luvan kuusien hakuun Kotkan kaupungilta alueelta, jolle satamaa oli tarkoitus laajentaa. 

Jos mietimme infra-alaa silloin, ja infra-alaa nykyään, mitkä ovat mielestäsi suurimpia eroavaisuuksia? 

-Itse toimin lattapoikana nuorena. Teknisessä mielessä mittaus tehtiin siihen aikaan niin, että apumies kulki ympäri kenttää latan kanssa ja mittamies seisoi paikoillaan ja katsoi vaaituskojeen läpi. Nykyään mittamies kulkee prismasauvan kanssa, ja takymetri on paikallaan. Apumiestä ei ole.  

“Vanhanliiton aikaan rakennuttaja valvoi enemmän urakoitsijoiden toimintaa. Nykyään on siirrytty laatuvastuurakentamiseen, jolloin läpinäkyvyys on tärkeää.”

Vanhanliiton aikaan rakennuttaja valvoi enemmän urakoitsijoiden toimintaa. Nykyään on siirrytty laatuvastuurakentamiseen, jolloin läpinäkyvyys on tärkeää. Urakoitsijat vastaavat osaltaan laadun tuottamisesta ja toteamisesta. Vuosien saatossa myös turvallisuusmääräykset ovat lisääntyneet alalla. Alalla on siis tapahtunut myönteistä kehitystä. 

Jos katsomme tulevaisuuteen, miten näet alan kehittyvän seuraavien 10 vuoden aikana? 

-Automaatio tulee lisääntymään työmailla. Malleja saadaan koneille jo nyt, ja kone tekee tietomallin mukaan. Saamme entistä enemmän digitaalista aineistoa myös rakennusmiehille. Robotisaatio on tulossa, ja se vaatii osaltaan myös lakimuutoksia. Esimerkiksi kuljetussuoritteita tullaan todennäköisesti automatisoimaan, mm. massansiirtoja ja muita työsuoritteita jotka tapahtuvat rajatulla alueella.  

-Esimerkkinä nykyisin jokaisella täryjyrällä on oma kuljettaja. Tulevaisuudessa isolla työmaalla saattaa olla kolme jyrää, ja yksi operaattori joka valvoo keskitetysti näitä kaikkia kolmea jyrää. Käytännössä ei siis tarvita enää kolmea kuljettajaa, vaan yksi henkilö joka valvoo koko prosessia. Ihmiset siirtyvät enenevissä määrin vastaamaan operaattoripuolen työstä, kun rakentamista helpotetaan tekniikan avulla.  

-Toinen, filosofisempi keskustelu on, luommeko tekniikan avulla uusia tarpeita ja kuormitamme itseämme entistä enemmän, vain eri tavoin kuin ennen. Olemme jatkuvasti valtavan tietomassan äärellä, vaikka aivomme ovat edelleen suunniteltu hieman yksinkertaisempaan tapaan elää ja käsitellä tietoa. Käytännössä ihmisen kapasiteetti loppuu, kun tulee liikaa informaatiota.  

“Olemme jatkuvasti valtavan tietomassan äärellä, vaikka aivomme ovat edelleen suunniteltu hieman yksinkertaisempaan tapaan elää ja käsitellä tietoa.”

Miten vastata näihin muuttuvan maailman haasteisiin infra-alalla? 

-Kuten muutkin alat, myös infrarakentamisen ala on digitalisoitunut. Digitalisaatiossa on myös omat haasteensa, joissa BIM Palvelut -tiimimme auttaa asiakkaitamme. Samalla haluamme varmistaa, että asiakkaamme pääsevät tekemään sitä työtä, josta he aidosti nauttivat ja joka on heille tärkeää. Jos mietimme esimerkiksi nykyistä työmaapäällikön työtä, vaatimustaso on kasvanut. Raportointi- ja muut uudet vaatimukset vievät yhä suuremman osan työpäivästä. Tavoitteemme on, että Infrakit alusta auttaisi ja helpottaisi työmaapäällikköä hänen päivittäisissä rutiineissaan eikä kuormittaisi.  

“Tavoitteemme on, että Infrakit alusta auttaisi ja helpottaisi työmaapäällikköä hänen päivittäisissä rutiineissaan eikä kuormittaisi.” 

-Monesti kuulee sanottavan, että uuden teknisen järjestelmän käyttöönottoon ei juuri nyt ole aikaa tai resursseja. Se on inhimillinen reaktio, erityisesti alalla, joka on toiminut tähän asti hyvin perinteisin menetelmin. Vanha manuaalinen työ on kuitenkin katoamassa. Tiedot, jotka ennen tehtiin mappeihin tai kuljetettiin muistitikulla, voidaan nykyään lisätä suoraan Infrakitiin, jolloin säästöt työajassa ovat myös merkittäviä.  

-Meille keskeistä on tyytyväiset asiakkaat, ja uskomme että asiakkaat ovat tyytyväisiä kun säästämme heidän aikaansa Infrakit alustan avulla heille tärkeisiin asioihin, kuten suunnitteluun, projektien johtamiseen, laadun tarkkailuun ja kommunikointiin työntekijöiden kanssa. Kun ei ole koko ajan kiire, myös virheiden määrä vähenee. Emme siis usko ihmisten työnteon jatkuvaan tehostamiseen, vaan tiedonhallinnan tehostamiseen, Marttinen kiteyttää.

“Emme siis usko ihmisten työnteon jatkuvaan tehostamiseen, vaan tiedonhallinnan tehostamiseen.”