TAPAHTUMAT: Infrakit-päivä Oulu | 15.11.2019 Paikkatietomarkkinat | 18.-19.11.2019

Blogi

Lue yleisesti infra-alasta, uusista hankkeistamme ja Infrakitin versiopäivityksistä.

Digitaalinen infra-ala, mitä se on?

 

Infra-alaa on pidetty low-tech-toimialana, mutta merkittävää muutosta on kuitenkin tapahtunut.
Työkoneautomaation teknologia kehittyi 2000-luvulla, minkä ansiosta perinteinen maarakentamisen
tuotantotapa siirtyi digitaalisesta kolmiulotteisesta mallista toteutukseen – ennen kuin digitalisaatiosta
osattiin edes puhua. Harppaus 2010 -luvulla pohjautuu pitkälti kuluttaja- ja pilvipalveluteknologian
kehitykseen ja niitä hyödyntäviin infra-alan sovelluksiin; käsittelemme mobiililaitteilla infran tietomalleja ja
seuraamme tuotantoa reaaliaikaisesti. Viimeisen viiden vuoden aikana Destialla on ollut vuosittain
käynnissä noin 50 tietomallipohjaisesti toteutettavaa ja tuotantoautomaatiota hyödyntävää
rakennusprojektia. Olemmekin alan digitalisoitumisen kärkijoukossa.

Destia on alan edelläkävijä tietomallipohjaisessa tuotannossa, jossa suunnittelijoiden tuottamat väylämallit
ja maarakenteiden digitaaliset suunnitelmat viedään tuotantoon työkoneautomaation avulla. Työkoneissa
on tarkennettu satelliittipaikannus ja ohjausjärjestelmä, joiden avulla työkoneen kuljettaja voi
kolmiulotteista aineistoa hyödyntäen rakentaa erittäin tarkasti. Tuotantotapa lisää tehoa, parantaa laatua
ja pienentää materiaalihukkaa. Tietomalliaineisto hallitaan ja jaetaan pilvipalvelun kautta, josta työnjohto
sekä myös asiakkaat pääsevät tarkastelemaan malleja ja pysyvät siten ajan tasalla hankkeiden
etenemisestä.

Muutama vuosi sitten Destia lähti asiakkaan kanssa kehittämään ja pilotoimaan toimintatapaa
rakentamisen aikana tuotettavasta digitaalisesta luovutusaineistosta, joka korvaa perinteisen projektin
päättyessä tehtävän laatudokumentointitavan ja mahdollistaa jatkossa aineiston hyödyntämisen
mallipohjaisissa järjestelmissä. Sittemmin toimintatapa on nopeasti yleistynyt projekteillamme ja menettely
kuvattiin Väyläviraston inframalliohjeeseen 2017 sekä kuluvana vuonna osaksi YIV2019-ohjeita, jossa
toimintatapa on jalostettu ja monistettu myös infrahankkeen aiempiin tiedonvaihtoa edellyttäviin
vaiheisiin.

Destian suurprojekteilla mallipohjainen toimintatapa viedään aina mahdollisimman pitkälle ja kehitetään
sen eri osa-alueita. Esimerkiksi Vt 4 Kirri-Tikkakoski -hankkeella kymmenien siltojen suunnitelmat käyvät
läpi suunnittelijoiden, rakentajien ja tilaajan tarkastus- ja hyväksyntäprosessin kokonaan
tietomallipohjaisesti; tämä toteutetaan ensimmäistä kertaa Suomessa tässä laajuudessa. Myös dronen
monipuolinen hyödyntäminen osana mallipohjaista prosessia on tullut nopeasti osaksi arkipäivää kaikilla
suurhankkeillamme. Tiedonkeruu ja tiedon jalostaminen on noussut uudelle tasolle; kattavaa tietoa
tuotannosta voidaan hyödyntää automatisoidun analytiikan kautta projektitason lisäksi myös yritystasolla.
Infra-ala on siis itse asiassa hyvin innokas hyödyntämään digitalisaation tarjoamia uusia mahdollisuuksia ja
yksittäisiä kehityshyppyjä voidaan toteuttaa ketterästi. Esimerkiksi pelimaailmasta tuttujen virtuaalilasien
hyödyntäminen on antanut aivan uuden ulottuvuuden rakennuskohteiden hahmottamisessa tietomallin
avulla. Tulevaisuudessa voikin olla, että virtuaali- ja lisätyn todellisuuden lasit kuuluvat työmaan
vakiovarusteisiin – samoin kuin nykyisin mobiililaitteet tietomallien tarkastelussa ja
dokumentointitehtävissä, tarvittaessa senttitarkkaa paikannusta hyödyntäen. Nyt kuitenkin dronet
näyttävät yleistyvän nopeimmin uusista työmaan teknologioista.

Mielikuvat infra-alasta jähmeänä ja hitaana kehittyjänä joutavat siis romukoppaan. Perusta uudenlaiselle,
digitaaliselle infra-alalle on nyt luotu, tulevaisuus näyttää, minne kehitys oikein johtaakaan.

 

Pasi Nurminen on Destian T&K johtaja. Kirjoitusta on päivitetty, ja se on julkaistu aikaisemmin Destian sivustolla. Voit lukea sen täältä.

Infrakit-päivä Oulussa 15.11.2019 – ilmoittaudu mukaan!

 

Viime vuonna 14.11. järjestimme Oulussa suositun Infrakit-päivän, jossa ulkopuolisina puhujina oli mm. Pasi Toppi Novatronilta, Tapio Jussila Oulun kaupungilta ja Destialta Jonne Ruopsa ja Olli Planting. Olli Planting esitteli Sienikuja-hanketta suunnittelijan näkökulmasta, ja samasta hankkeesta ja Infrakitin käytöstä siinä voit lukea sivuiltamme tästä. Tänä vuonna järjestämme tapahtuman taas perjantaina 15.11. Scandicissa uusilla aiheilla. Alustavasti puhujiksi ovat lupautuneet mm. Teppo Rauhala ja Lauri Hartikainen Pointsceneltä, joka kertoo mm. miten drone-datat siirretään Infrakitiin. Tarkempi ohjelma luvassa myöhemmin. Ilmoittautumaan pääset jo nyt tästä. Lämpimästi tervetuloa!

Osoite: Saaristonkatu 4, 90100 Oulu

Espoo-Salo -oikorata – tietomallintamalla tehty yleissuunnitelma

Kuva: Väylä

Nopea junayhteys Helsingin ja Turun välillä on merkittävä hanke sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Se lisää työpaikkaliikkuvuutta ja vaikuttaa mm. yritysten toimintaympäristöön, kilpailukykyyn, maankäyttöön sekä asuntotuotantoon. Hanke voidaan jakaa neljään eri kokonaisuuteen: Espoon kaupunkirata, Espoo–Salo-oikorata, Salo–Turku-kaksoisraide sekä Turun ratapihat.
Tavoitteena on laatia Espoo-Salo -oikoradalle yleisesti hyväksytty yleissuunnitelma 2020 loppuun mennessä. Väylävirasto on hankkinut ESA:lle Infrakitin tietomalliympäristöksi. Ko. hanke on jaettu kolmeen eri osatehtävään, joissa yhdistelmämalli laaditaan yhteen yhteiseen Infrakit-malliin. Haastattelimme oikoradasta Proxionin ryhmäpäällikköä Henri Lindholmia – Proxion on mukana hankkeessa tietomallinnuksen sekä  kustannushallinnan asiantuntijana ja Infrakitin käyttäjänä.

Mitä erityistä ESA-hankkeessa on?

”ESA-hankkeen tekee erityiseksi se, että suunnitellaan hyvin aikaisessa vaiheessa ja radan pituus – 95 km. Tietomallintamalla tehtyjä yleissuunnitelmia ei ole kovin paljon vielä tehty, joten hankkeella myös kehitetään sitä, mitä yleissuunnitelmavaiheen mallinnus on. Yleissuunnittelussa  tietomallintamisen tarkkuustaso sovitetaan sellaiseksi, että se vastaa yleissuunnitteluvaiheen tarkkuustasoa sekä palvelee yleissuunnittelun tarpeita ja tavoitteita,” kertoo Henri Lindholm.

Millaisia tavoitteita mallinnuksella on?

”Mallinnuksen tavoitteita hankkeessa ovat erityisesti:
– Mallien käyttö suunnittelussa ja kokousaineistona
– Lähtötietojen ajantasaisuus ja päivittäminen hankkeen aikana
– Suunnitteluratkaisujen vaatimustenmukaisuuden ja laadun varmistaminen
– Suunnitelmien yhteensovittaminen
– Tietomallin hyödynnettävyys tilaajan laadunvalvonnassa
– Tietojen jälleenkäyttöarvo”

Mitä hyötyjä Infrakit tuo hankkeelle?

”Yhdistelmämallin tarkoitus on olla avoin tilaajalle sekä myös suunnittelun aikaisille sidosryhmille. Infrakitin selainpohjainen käyttöliittymä mahdollistaa tämän, ei tarvita erillisiä koneelle asennettavia sovelluksia. Infrakitin 2D-karttakäyttöliittymän toivotaan tuovan hyötyjä esim. geometrioiden vaihtoehtovertailuun.”
”Hankkeen erityishaasteena on hyvin pitkä suunnitteluosuus (melkein 100 km) ja sen myötä erittäin suuri määrä dataa sekä tietenkin erittäin suuri määrä yhdistelmämallin käyttäjiä eri rooleista (tilaaja, tilaajan asiantuntijat, suunnittelijakonsultit, sidosryhmät)”, Lindholm kertoo.

Lisätietoja Espoo-Salo -oikoradasta saa Väylän sivulta.

 

Infrakit TRUCKS™ app Android-laitteille

Android TRUCKS™ app on osa Infrakit-järjestelmää ja sitä käytetään projektilogistiikan seurantaan ja hallintaan Käytä Infrakit TRUCKS™ appia ja seuraa koneidesi liikkeitä ja aktiviteettejä Infrakit OFFICE™:ssa.

Tällä hetkellä sovelluksessa on kaksi tilaa – manuaalinen ja automaattinen. Nämä tilat liittyvät siihen organisaatioon, johon käyttäjä kuuluu. Voit valita haluamasi tilan Infrakit OFFICE™-järjestelmässä. Valittu organisaatiotila on voimassa kaikille kyseisen organisaation käyttäjille.

Manuaalinen tila – tämä tarkoittaa, että kuorma-auton kuljettajalla on täysi määräysvalta ajoista. Kuljettaja valitsee materiaalin, määrän, yksikön ja tehtävän, sekä myös aloittaa ja lopettaa ajot painamalla painiketta.

Automaattinen tila (Advanced Trucks) – kuljettajalla ei ole määräysvaltaa ajoihin. Ajoneuvokantaa hallitseva taho on määrittänyt kaiken valmiiksi ja kuljettajan tarvitsee vain ajaa.

 

Lataa Infrakit TRUCKS™ app Android-laitteille Google Play storesta »

 

Säännöllisten dronekartoitusten hyödyt työmaan toteumaseurannassa

Työmaa on tehokas vain silloin, kun tieto käytettävissä malleissa on oikeaa ja ajantasaista. Infrakitin avulla älykäs tieto projektin edistymisestä voidaan jakaa ja vastaanottaa reaaliajassa. Kartan avulla työmaan kokonaiskuva hahmottuu, mutta useinkaan käytössä oleva taustakartta ei pysy rakentamisessa mukana ja aiheuttaa hämmennystä. Droneilla kerätään aineistoa jo nyt työmailla ahkerasti, mutta usein aineisto jää vain yksittäisten ihmisten käyttöön. Käyttämällä dronella kuvattuja ortokuvia ja pistepilviä interaktiivisina taustamateriaaleina työmaaohjelmistoissa, saadaan ajantasaiset aineistot kaikkien osallisten käyttöön. Silloin kun työn tulokset ovat dokumentoitu ja nopeasti näkyvissä, kaikki osapuolet ja tekijät hyötyvät sekä ymmärtävät miksi tietoa ja kuvia säännöllisesti kerätään.

Hankkeen aikana tuotettavia dronedatoja käytetään esimerkiksi työnaikaisten rakenteiden ja väliaikaisten liikennejärjestelyjen suunnitteluun

 

Pointscenen avulla dronedatat voidaan tuoda helposti Infrakitin taustakartaksi, jolloin ilmakuva ja suunnitelmatiedot yhdistyvät. Dronekuvien avulla työalueen kaikki suunnitelmien ja mallinnettujen kohteiden ulkopuolisetkin, mutta työn kannalta olennaiset asiat tulevat osaksi hankkeen dokumentoitua tietomallia. Tällaisia ovat esimerkiksi varastoitavat maa-ainekset ja tarvikkeet, jotka voidaan paikantaa ja ottaa esimerkiksi tulevien työtehtävien, tilapäisten kulkureittien ja työmaalogistiikan suunnittelussa huomioon.

“Nyt kun on käyttänyt hetken aktiivisesti dronea työmaalla, en näe enää syytä olla käyttämättä sitä. Siitä on hetkessä tullut korvaamaton apu ja lisätyökalu työmaan tilanteen seurannassa ja dokumentoinnissa”,

toteaa Tero Maijala, joka toimii automaatio- ja mittauspäällikkönä Destia Oy:n E18 Turun kehätie – rakennushankkeella. Maijala vastaa tämän lähes 10 kilometrin pituisen ja 39 Meur arvoisen tienrakennushankkeen mittausaineistojen ja työkoneautomaation tiedonhallinnasta.

Yhdistämällä työmaan ajantasaiset dronedatat suunnitelmiin, ei enää jää arvailun varaan, onko tieto oikeaa tai ajantasaista, sillä suunnitelmaa ja toteumaa voidaan verrata samassa näkymässä. Työmaan hahmottaa paremmin ja voi ketterämmin kommunikoida muutoksista ja etenemistä kaikille osapuolille. Kun ortokuvat päivitetään riittävän usein, esimerkiksi viikoittain hankkeen edetessä, työkoneetkin kulkevat taustakartalla oikeilla paikoillaan, eikä esimerkiksi keskellä vanhan karttapohjan pystymetsää tai esimerkiksi satamahankkeissa keskellä merta.

Ajantasaisen ilmakuvakartan avulla todellinen työmaaympäristö, suunnitelmat ja hankkeen käynnissä oleva toteutusvaihe ovat helposti hahmotettavissa

Ajantasaisten kuvien avulla työn oikeaa kehitystä on helppo seurata ja ohjata. Infrarakentamisessa tapahtuu niin paljon muutoksia lyhyellä aikavälillä ja kaikkia vaiheita ei edes kannata mallintaa suunnitelmiin tai toteumamalleihin. Työmaakäyntejä ei korvaa mikään, mutta toinen perspektiivi ja laajempi näkymä voivat olla korvaamaton apu. Säännöllisesti päivitettävillä ilmakuvilla voidaan perehdyttää uusia työntekijöitä työmaan tilanteeseen tai hyödyntää sitä työmaan julkisessa viestinnässä. “Työmaan päivittyvät ortokuvat ovat Pointscenen kautta helposti kaikkien saatavilla ja voidaan viedä taustalle Infrakitiin ja suunnitteluohjelmiin”, sanoo Maijala.  “Tuore ja yksityiskohtainen droneilmakuva auttaa havainnollistamaan toteumaa ja suunnitelmia todellisessa ja nykytilan mukaisessa ympäristössä”, Maijala jatkaa. Tuoreiden kuvien lisäksi voidaan siis myös palata ajassa taaksepäin arkistointi- ja vertailumielessä. Yksityiskohtaiset ilmakuvat voivat auttaa myös vakuutusasioissa, jos pitää todistaa jonkun olosuhteen tai tilanteen laita.

Myös laserkeilauksen 3D-pistepilvistä voidaan tuottaa ortokuva Infrakitin taustakartaksi. © SRV Infra Oy / Kehä1 Keilaniemi

Jos dronet ovat jo tuttuja työkaluja työmaallenne tai olette muutoin kiinnostuneet aineistojen käytöstä Infrakit – projektissanne, olkaa yhteydessä Pointsceneen tai Infrakit – yhteyshenkilöönne, sovitaan demosta ja laitetaan dronedatat kartalle.

Pointscene.com

Reeta Ojala, Customer Experience Lead
reeta@pointscene.com

Lauri Hartikainen, CEO
lauri@pointscene.com

25.8.2019

DCS Finland Oy vaihtaa nimeään

Espoo 14.8.2019

Yhtiö on 8. elokuuta 2019 alkaen nimeltään Infrakit Group Oy vanhan nimen jäädessä kokonaan pois käytöstä. Infrakit on tuttu ennestään yrityksen tuotteen nimenä ja nimenmuutos kuvastaa yrityksen kasvua ja kansainvälistymistä. Infrakit Groupilla on Espoon pääkonttorin lisäksi tytäryhtiöt Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Hollannissa, Serbiassa ja Ranskassa. Elokuussa on perustettu tytäryhtiöt myös Saksaan, Infrakit Deutchland GmbH ja Australiaan, Infrakit Pty Ltd.

”Yritys jatkaa voimakkaassa kasvussa. Tänä vuonna olemme perustaneet jo neljä uutta maayhtiötä. Tämä kertoo siitä, että Infrakit-pilvipalvelulla on kansainvälisesti kova kysyntä. Fokuksessamme ovat erityisesti maat, joissa teknologian adoptio, esimerkiksi koneohjauksen ja GNSS:n käyttö, ovat jo valmiiksi hyvällä tasolla”, kommentoi toimitusjohtaja Teemu Kivimäki.

 

Yrityksen Y-tunnus pysyy samana. Muutos ei edellytä asiakkailta mitään toimia.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Teemu Kivimäki, teemu.kivimaki@infrakit.com, p. 050 344 6465

 

Infrakit ja SITECH Finlandin maahantuomat Trimble Earthworks -koneohjausjärjestelmät integroituvat

Lehdistötiedote 27.5.2019

Infrakit ja SITECH Finlandin maahantuomat Trimble Earthworks -koneohjausjärjestelmät integroituvat

 

Uusi ratkaisu mahdollistaa Trimblen uuden sukupolven Earthworks-järjestelmien ja Infrakit-pilvipalvelun välisen tiedonkulun. Suunnitelmatiedot ladataan vain kerran Infrakitiin, minkä jälkeen ne jaetaan automaattisesti reaaliajassa työkoneille. Merkittävä etu on myös mahdollisuus jakaa projektitietoja kaikkien hankkeen osapuolten kanssa: suunnittelijoiden, mittapäälliköiden, tuotantopäälliköiden, jne. Infrakit-pilvipalvelu mahdollistaa työmaan helpon seurannan ja hallinnoinnin. Jokainen voi myös helposti käyttää tarvitsemiaan tietoja paikan päällä. Kaikki tarvittavat tiedot ovat saatavilla pilvessä reaaliaikaisesti kaikkialla. Infrakit toimii myös pysyvänä arkistona tulevaa käyttöä varten. Infrakit-pilvipalvelu mahdollistaa työmaan helpon seurannan ja hallinnoinnin.

Tämän innovatiivisen lähestymistavan ansiosta projektit valmistuvat nopeammin, laatu on parempaa ja hankkeilla on vähemmän virheitä – kaikki kulminoituu suuriin säästöihin rakennuskuluissa.

”Integraation ansiosta on mahdollista lähettää suunnitelma- ja toteumatietoja Trimble Earthworks -järjestelmän ja Infrakitin välillä. Integraatio helpottaa kasvavan asiakaskuntamme toimintaa Infrakitiä käyttävillä hankkeilla”, sanoo Janne Paitsola / SITECH Finland.

”Trimble Earthworks kaivinkoneenohjausjärjestelmät on nyt integroitu Infrakitiin.  Palvellaksemme rakennusyrityksiä mahdollisimman hyvin tavoitteenamme on sisällyttää kaikki rakennuskoneet, työkalut ja henkilöstö työmaan tietovirtaan, ja tämä on yksi askel kohti tätä tavoitetta ”, sanoo toimitusjohtaja Teemu Kivimäki, Infrakit / DCS Finland Oy

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Teemu Kivimäki, Infrakit, p. 050 344 6465,  teemu.kivimaki@infrakit.com

www.infrakit.com

Osastopäällikkö Janne Paitsola, SITECH Finland, p. 040 7748506, janne.paitsola@sitech.fi

 

Upouusi Infrakit Knowledge Base -tietokanta

 

Julkaisimme juuri uuden Infrakit Knowledge Base -tietokannan, joka kattaa kaikki tarjoamamme ratkaisut infrarakentamiseen. Sieltä voit lukea mm. Infrakit OFFICE™ sekä Android ja iOS app toiminnallisuuksista. Lisäksi löydät tarkat ohjeet Infrakit LINK™ koneohjausjärjestelmäintegraatioiden käyttöönottoon. Täällä voit myös lukaista viimeisimmät release notesit ja lisäykset FAQ-osioon.

Knowledge Basen voi avata myös suoraan Infrakitissä klikkaamalla kysymysmerkkiä oikeassa alakulmassa.

 

Knowledge Base -tietokanta löytyy osoitteesta https://support.infrakit.com ja se on englanninkielinen. Infrakit-manuaali löytyy suomenkielisenä täältä:  https://support.infrakit.com/help/infrakit-downloadable-manuals

Kuvat ja Infrakit OFFICE™

Työmaalla otetuilla kuvilla on monta käyttötarkoitusta. Voit dokumentoida olemassaolevia rakenteita ja työmaa-aluetta ennen kuin projekti varsinaisesti käynnistyy sekä projektin aikana voit dokumentoida kaikki eri työvaiheet. Infrakit FIELD™ appilla Android-tai iOS-laitteella saat kuvat helposti tärkeine metatietoineen kuten sijainti siirrettyä projektiin Infrakitissä.

Infrakitissä kuvia voi tarkastella Kuvat-osiossa, josta kaikki kuvat voi myös halutessaan ladata arkistoitavaksi muualle. Kuvia voi myös katsella kartalla ja klikkaamalla kuvaa voit esikatsella kuvaa ja sen tarkempia tietoja. Voit myös katsoa kuvaa kokoruutukuvana ja muokata sen tietoja. Infrakit tukee myös 360-kuvia, jos niiden tuottamiseen tarvittava laitteisto on käytössä.

Lataa Infrakit FIELD™ Lite Applen App Storesta »


 

 

Lataa Infrakit FIELD™ Android-laitteille Google Play storesta »

Koneet ja Infrakit OFFICE™

 

Kun kaikki tarvittavat suunnittelutiedostot on lisätty Infrakittiin ja niitä voidaan tarkastella kartalla seuraava looginen askel on lisätä kaikki työmaan koneet. Kun koneet on rekisteröity näet pikavalikon “Koneet”-välilehdestä luettelon koneista. Värikoodi ilmoittaa koneen tilan:

  • Vihreä: Käytössä aktiivisena oleva kone, jonka tietoyhteydet Infrakittiin toimivat. Kaikki Infrakitistä koneelle määrätyt mallitiedostot on synkronoitu.
  • Punainen: Kone ei ole kyennyt synkronoimaan Infrakitistä sille asetettuja mallitiedostoja. Synkronointi voi olla meneillään tai alkamassa tai tietoyhteydet voivat olla poikki.
  • Oranssi:  Kone on aktivoituna projektille ja mallitiedostot on synkronoitu, mutta kone ei ole online-tilassa.
  • Harmaa: Kone on asetettu tauolle tai ei ole aktivoitu juuri tälle projektille.

 

“Koneet”-sivu antaa yleiskatsauksen hankkeeseen ilmoitetuista eri koneista, mutta se antaa myös pääsyn suureen määrään niitä koskevia tietoja ja aineistoja:

  • Luettelon kaikista hankkeeseen ilmoitetuista koneista
  • Verkossa olevien koneiden määrän
  • Hankkeessa olevien koeniden kokonaistehokkuuden
  • Koneiden kirjaamien työtuntien kokonaismäärän.
  • Lisätietoja jokaisesta koneesta (tyyppi, asemointi, viimeiset yhteystiedot, tehokkuus, aika- ja kuljettajayhteys / lisätiedot
  • Painikkeen, jolla konetta voi “muokata” (pääsy vain pääkäyttäjillä)
  • Mahdollisuuden ladata paikallisesti toteumamittauspisteet CSV-, GT- tai XML-muodossa tietokoneeseesi millä tahansa aikajänteellä.
  • Tehokkuus: kunkin koneen tehokkuuskaavion havainnollistamiseen verrattuna muihin
  • Käyttötilasto: katsaus kuhunkin koneeseen viikoittain, niiden päivittäiseen toimintaan sisältäen sellaiset tiedot kuin tarkka aika, aloitus-/lopetusasema sekä käytetty malli
  • Hallinnointioikeudet: määritetään, mitkä mallit ovat käytettävissä kustakin koneesta
  • Tarkkuus: yksityiskohtaiset tiedot tämän koneen kuormittamasta toteumamittauspisteestä ja sen tarkkuudesta verrattuna viitemalleihin.

 

Kun kaikki koneet ovat kytkettynä Infrakittiin näet reaaliajassa niiden toiminnan työmaalla. Infrakit tukee integraatioita koneohjausjärjestelmiin toimittajilta kuten Trimble, Leica, Topcon ja Moba.