TAPAHTUMAT: InfraBIM Open 2019 | 15.-16.1.2019 Vaasan Infrakit-päivä | 24.1.2019 Infrakit-päivä Helsingissä | 21.2.2019

Blogi

Lue yleisesti infra-alasta, uusista hankkeistamme ja Infrakitin versiopäivityksistä.

Infrakit-päivä Vaasassa 24.1.2019

Järjestämme Vaasassa Infrakit-päivän ja olet lämpimästi tervetullut! Tapahtuma järjestetään Vaasan Scandic Hotellissa (Lemmenpolku 3, 65170, Vaasa), 24.1.2019 klo 8:30. Alla näet päivän ohjelman, johon saattaa tulla vielä muutoksia.

Tapahtumaan pystyt ilmoittautumaan tämän linkin kautta. Ilmoittautumislinkki sulkeutuu viikkoa ennen (17.11.) tapahtuman alkamista. Lisäpaikkoja pystyt kuitenkin tiedustelemaan ottamalla yhteyttä Jenniin (jenni.piela@infrakit.com) tai Lindaan (linda.hakala@infrakit.com).

 

Ohjelma:
8:30–9:00 Aamukahvit
9:00-9:30 Avaussanat ja paikallaolijoiden esittelyt: “Yhteistyöstä tehokkuuteen”
9:30-10:30 Jari Kainuvaara, Finnmap Infra Oy – Infran digitalisaation nykyhetki ja tulevaisuus
10:30-11:00 Pasi Toppi, Novatron Oy – Laadun hallinta Infrakitillä
11:00–12:00 Tommi Välimaa & Olli-Pekka Ihalainen, Porin Kaupunki – Lautamiehentie-hanke
12:00–13:00 Lounas
13:00–14:00 Workshop “Yhteistyöstä tehokkuuteen”
14:00-15:00 Jussi Heikkilä, VR-Track Oy – Kumppanuuden syventäminen
15:00 Päätöspuhe, vapaata keskustelua

Mikäli kaipaat lisätietoja ohjelmasta, olethan yhteydessä Jero Juujärveen (jero.juujärvi@infrakit.com).

Tervetuloa!

Uusia ominaisuuksia Infrakitiin

Infrakitiin lisättiin uusia ominaisuuksia viime torstaina! Tärkeimpiä ominaisuuksia on tässä blogipostauksessa hieman avattu.

 

Uusi toiminnallisuus kartalla: Massat

Kartalle on lisätty uusi välilehti, jonka avulla valitut massataulukot näkyvät kartalla. Lisäksi kehitimme uudenlaisen ruudukkolaskennan aluemaisten kohteiden massojen laskentaan.

Molemmat uudet toiminnallisuudet ovat osa Masses & Schedule -moduulia.


Uusi mobiiliversio

Infrakitin mobiilipäätelaitteille optimoidussa versiossa on tehty useita parannuksia, jotta se olisi entistä helppokäyttöisempi älypuhelimella ja tabletilla.


Integraatio Dropboxiin

Uuden integraation avullla tiedostojen vienti helpottuu entisestään. Infrakit siirtää automaattisesti halutut tiedostot Dropboxista projektiisi, jolloin niitä ei tarvitse erikseen manuaalisesti siirtää paikalleen.

Katso kaikki uudet ominaisuudet

Kuinka toimia kolmannen osapuolen infrastruktuurin omistajien kanssa

Photo by rawpixel on Unsplash

Olemme kaikki kokeneet tämän useamman kerran. Emme voi komennella oman yrityksen ulkopuolisia ihmisiä, mutta otetaan selvää miten saadaan sähkö-, digitaali- ja kaukolämpöpartnerimme toimimaan yhdessä kunnan infrarakentamisessa.

Tunnistettavia tilanteita

Kuinka moni meistä on nähnyt näiden asioiden tapahtuvan:

  • Kunta rakentaa asfalttitien ja seuraavana vuonna kaukolämpö avaa tien uudelleen asentaakseen putkia.
  • Elektroniikka- ja digitaalikaapeleiden omistajat eivät osallistu projektitapaamisiin ja saapuvat paikalle suoraan rakennustyömaalle asentaakseen kaapelinsa minne haluavat.
  • Kunta rakentaa uuden asuntoalueen, mutta eivät pysty asfaltoimaan teitä ja viimeistelemään aluetta, sillä kaukolämpö laittaa putkensa maan alle vasta kun he saavat alueelle maksavia asukkaita.
  • Kun tarvitaan tietoa vanhoista rakenteista (kaapelit, putket ja muut vastaavat), kolmannen osapuolen edustajalla kestää kuukausi toimittaa tämä tieto, sillä tieto on vain yhden (kiireisen) ihmisen takana.
  • Kolmannen osapuolen yritykset asentavat infrastruktuurinsa kaupunkisi maahan ja myöhemmin laskuttavat alueeseen liittyvän informaation luovuttamisesta.

Tätä voisi jatkaa loputtomiin, mutta varmasti me kaikki olemme samaa mieltä siitä, että kolmannen osapuolen kanssa yhteistyö on toisinaan hyvin hankalaa ja on johtanut epämukaviin tilanteisiin kunnan virkamiehien ja kolmannen osapuolen henkilöiden välillä.

Olen jopa tavannut kunnan, jossa tehtiin luvan anomisesta tietyille yrityksille hankalaa, jotta vältyttiin mahdolliselta hankalalta yhteistyöltä.

Kapina ei kuitenkaan ole ratkaisu. Tarvitsemme heidän palveluitaan alueellamme ja he tarvitsevat meidän asukkaitamme maksamaan heidän palveluistaan.

Kuinka saada kaikki tekemään yhteistyötä

Paras tapa saada kolmas osapuoli tekemään yhteistyötä, on ymmärtää heidän tarpeitaan ja motivaatioitaan: laajentaa omaa infrarakentamisensa verkkoa niin, että he voivat tarjota palveluita uusille asiakkaille. Mutta me omistamme sen maan, he rakentavat infrastruktuureitaan meidän tontillemme.

Aivan!  Mielestäni paras tapa saada kolmas osapuoli tekemään yhteistyötä on asettaa selkeät säännöt:

  1. Pidä kaksi kertaa vuodessa tapaaminen, jossa käydään  läpi kaikki projektit. Kolmannen osapuolen ihmiset voivat vaikuttaa rakentamisen aikatauluihin noiden tapaamisten aikana.
  2. Kun rakennamme aluetta, rakennamme sen kokonaan. Kun alue on rakennettu, se on koskematon seuraavat viisi vuotta (paitsi ylläpidon toimenpiteet). Jos haluat asentaa infrastruktuuriasi sille alueelle, sinun pitää asentaa se kunnan rakentamisen aikana tai odottaa viisi vuotta.
  3. Jos haluat liittyä kunnan rakennusprojektiin asentaaksesi infrastruktuuriasi, sinun täytyy toimittaa kaaviosi suunnitteluvaiheen aikana, aikataulussa.

Näin yksinkertaista se on.

Tervetuloa Infrakit-päivään Oulussa 14.11. Radisson Blu -hotelliin!

Järjestämme Oulussa Infrakit-päivän 14.11., olet lämpimästi tervetullut! Luvassa paljon mielenkiintoisia keskusteluja – alla näet päivän ohjelman, johon saattaa tulla vielä muutoksia.

Ilmoittautuminen tapahtumaan on päättynyt.

8:30 Aamukahvi
9:00 Avaussanat Teemu Kivimäki
9:05–9:45 Työpaja 1 – Virittäytyminen: mallipohjaisen rakentamisen haasteista
9:45–10:00 Infrarakentamisen digitalisaatio – Teemu Kivimäki, Infrakit
10:00–12:00 Infrakit-toimintatapa käytännössä – asiakkaiden puheenvuoroja
Pasi Toppi, Novatron: “Laadun hallinta Infrakitillä” 
Jonne Ruopsa, Destia: “Mallipohjainen laadunvarmistus aluemaisen infra- rakentamisen projektissa” 
Tapio Jussila, Oulu: Hakomäki-projektin esittely 
Markku Mustonen, Oulun kaupunki: “Inframallit tilaajan näkökulmasta – case Oulun kaupunki” 

12:00–13:00 Lounas
13:00–13:30 Tietoisku
Jero Juujärvi, Infrakit: “Kaupunkien Infrahankkeiden hallinnan potentiaali Infrakitillä”
13:30–14:00 Työpaja 2 – “Miten hyödynnät Infrakitiä työmaalla kokonaisuuden hallinnassa”

14:00-14.30 Olli Planting, Destia – suunnittelu case Sienikuja

14:30–15:25 Infrakit-toiminnallisuudet – Field app -käyttö (Juha Kivistö, vanhempi ohjelmistokehittäjä, Infrakit ja Toni Louhisola myyntipäällikkö, Infrakit)
15.25- 15.30 Kiitokset ja päätössanat Linda Hakala ja Jenni Piela

Jos 14.11. on jo varattu, voi osallistua Infrakit-päivään Helsingissä 21.2. tai Vaasassa 24.1. Helsingin ja Vaasan päivien sisällöstä enemmän tietoa myöhemmin! Tervetuloa!

 

 

 

Hyvinkään kaupunki käytti uutta teknologiaa pilaantuneen maan poistamisessa Hangonsillan projektissa

Lehdistötiedote 28.9.2018

Hangonsillan alue on vanha ratapiha-alue, joka poistettiin käytöstä 1980-luvulla. Alueella on ollut ratapihan jälkeen autokorjaamo ja varastoja. 2000-luvun alussa paikalle päätettiin rakentaa asuintaloja.

Jo suunnitteluvaiheessa alueen maaperään liittyvät haasteet nousivat esille, ratapiha-aika oli pilannut alueen turvekerroksen. Kriittistä projektissa oli alimman kerroksen pohjaveden turvaaminen, ettei likaantunut turvekerros pääse saastuttamaan sitä. Hanke oli erittäin tarkkaan valvottu eri luvilla, joten tarkka dokumentointi oli välttämätöntä. Hankkeen onnistuminen oli tärkeää myös asuinalueen maineen takia. Ratkaisuna ongelmiin kaupunki päätti käyttää projektissa digitaalista pilvipalvelua (Infrakit), jolla suunnittelun CAD-ohjelmat sekä työmaan koneohjaus- ja mittalaitteet voidaan linkittää yhteen, ja siten turpeen poisto ja massanvaihto voitiin dokumentoida tarkasti. Ympäristöhaasteiden vuoksi hankkeen kaikki tapahtumat (kuten kaivuusyvyydet) taltioitiin ja pystyttiin todentamaan ELY-keskukselle, että pohjavesi säilyy pilaantumattomana.

Hyvinkään kaupungin teknisen johtajan Jouni Mattssonin mukaan Infrakitin päällimmäinen hyöty urakassa oli työn valvonnan tehokkuus: ”Työn valvonta oli todella tehokasta pilvipalvelun kautta”. Pilvipalveluun pystyttiin keskitetysti dokumentoimaan tietoa, joka on helposti saatavilla myös jälkeenpäin mahdollisten kysymysten tai epäilyjen noustessa ilmoille. Infrakitin avulla urakasta on selvät dokumentit tehdystä työstä ja se on helppo todentaa esimerkiksi kolmansille osapuolille.
Digitaliseen rakentamiseen siirtyminen on muuttanut työn tekemistä yllättävän paljon taustalla olevien projektien muuttuessa. Mattssonin mukaan on myös ollut jopa hieman yllättävää, kuinka paljon digimaailmaan siirtyminen on lisännyt rakentamisen tehokkuutta. Esimerkiksi suunnitelmapäivitykset saadaan saman tien laajennettua, eikä vanhoja versioita jää kummittelemaan. Mattssonin mukaan vanhassa maailmassa oli aina riski muutoksia tehtäessä, ettei voitu olla täysin varmoja siitä, että rakentajalla oli varmasti käytössään uusin versio hankkeesta vanhan sijaan. ”Sellaistakin on käynyt, että suunnitelmien päivityksistä huolimatta ollaan kuitenkin vahingossa rakennettu vanhan mallin mukaan, ja sitä on sitten hankala korjata jälkikäteen”.

Infrakit on suomalainen ohjelmistoyritys, joka toimii Suomessa, Norjassa ja Hollannissa. Infrakit-pilvialusta tuo digitalisaation hyödyt infrarakennustyömaille. Projektin tilaaja, suunnittelija ja urakoitsija, kuten kaikki muu oleellinen henkilöstö näkevät hankkeen edistymisen reaaliaikaisesti karttanäkymässä. Siten varmistutaan työn laadusta sekä etenemisestä aikataulun ja budjetin mukaisesti. Kaikki tieto on kaikkien käytössä, aina.

Lisätietoja: Teemu Kivimäki, DCS Finland Oy, p. +358 50 3446465
Jouni Mattsson, tekninen johtaja, Hyvinkään kaupunki p. + 358 40 5419574

Liikennevirasto valitsi Infrakitin tietomalliympäristöksi Espoo-Salo-oikoradan yleissuunnitteluvaiheeseen

Espoo 18.9.2018

Infrakit-pilvipalvelu toimii hankkeessa suunnitelmien ja lähtötietojen keskusvarastona, jossa yhdistetään eri suunnittelutoimistojen tuottamat suunnitelma-aineistot avoimissa tiedostomuodoissa. Liikenneviraston Tarmo Savolainen kommentoi Infrakitin valintaa seuraavasti: ”Haluttiin ratojen yleissuunnittelussa viedä tietomallitoiminta uudelle tasolle ja pilotoida tietomallien hallinnassa pilvipalvelua. Hankkeen digikoordinaattori ja tietomallikoordinaattorit päätyivät vertailemalla Infrakit –työkaluun, koska siinä hankkeen 3 osasuunnitelmaa voidaan hyvin niputtaa yhteen yhdessä pilvipalvelussa.” Hankkeen yleissuunnitteluvaihe kestää vuoden 2019 loppuun.

Infrakit on pilvipalvelu, joka on kehitetty digitalisoimaan infrarakentamista. Palvelu on ollut käytössä Suomen suurimmissa tiehankkeissa, sekä pienemmissä projekteissa Norjassa, Hollannissa ja Ranskassa.

Lisätietoja: Teemu Kivimäki (CEO), 0503446465 ja www.infrakit.com.

Lisätietoja ESA-hankkeesta löydät: https://www.liikennevirasto.fi/kaikki-hankkeet/espoo-salo-oikorata#.W4P8yy1DxmB

Helsinki 28.8.2018

DCS Finland Oy (Infrakit) osallistuu Väylät ja Liikenne -messuille ensi viikolla. Infrakit-pilvipalvelu mahdollistaa suunnittelun CAD-ohjelmien sekä työmaan koneohjaus- ja mittalaitteiden täyden yhteenlinkittämisen ja valitsemiesi parhaiden työkalujen integroimisen hankkeen jokaisessa vaiheessa. Tämän innovatiivisen lähestymistavan ansiosta projektit valmistuvat nopeammin, laatu on parempaa ja hankkeilla on vähemmän virheitä – kaikki kulminoituu suuriin säästöihin rakennuskuluissa.

Väylät & Liikenne 2018 pidetään Tampereella 5.-6.9.2018 Tampere-talossa. Seminaarin järjestäjä on Suomen Tieyhdistys. Väylät & Liikenne -tapahtuman ydin on kaksipäiväinen asiantuntijaseminaari, joka kokoaa yhteen liikenneväylien, liikenteen ja liikkumisen asiantuntijat.

Seminaarin yhteydessä järjestetään lisäksi erikoisnäyttely, jossa on esillä tuotteita, materiaaleja ja palveluja teiden, katujen, raide-, vesi- ja ilmaliikenteen ja -liikkumisen aloilta.

Lisätiedot:

Toni Louhisola, Sorsapuistosali S630

040 562 5444

toni.louhisola@infrakit.com

https://infrakit.com/fi/

Insinöörityö julkaistu: Mallipohjainen laadunvarmistus aluemaisen infrarakentamisen projektissa

”Digitalisaation ansiosta infrarakentamisessakin on ollut mahdollista siirtyä dokumenttipohjaisesta tuotannosta mallipohjaiseen tuotantoon, joka on omalta osaltaan auttanut aluemaisessa laadunvalvonnassa sekä työseurannassa.”

Jonne Ruopsa käsittelee opinnäytetyössään mallipohjaista laadunvarmistusta aluemaisen infra-rakentamisen projektissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli käydä läpi aluemaisen työmaan mallipohjaista laadunvalvontaa sekä miettiä, miten aluemaisen työmaan laadunvalvontaa ja työseurantaa voitaisiin helpottaa. Lisäksi opinnäytetyössä mietittiin parannusehdotuksia ja työkaluja Infrakitiin helpottamaan aluemaisen työmaan laadunvalvontaa sekä työn- ja massojen seurantaa.

Jonne Ruopsan opinnäytetyön voit lukea tästä.

Salaisuus yli 30% säästöihin infrarakentamisessa

Kaikki puhuvat työnkulun tehostamisesta. Hanki tämä työkalu tai osta tämä laite. Tehokkuus, tehokkuus, tehokkuus… Mutta onko oikeasti mahdollista saada yli 30 prosentin säästöjä?

Ongelman löytämiseksi, kysy: “mikä ei kehity?”

Sanonta kuuluu, että jos suunnittelun virhettä ei korjata ja virheen välittömän korjaamisen hinta olisi 1000 euroa, saman virheen korjaaminen rakennusvaiheessa maksaisi 10 000 euroa. Jos virhe ei edelleenkään tule korjatuksi, ylläpidon aikana korjaus maksaisi jopa 100 000 euroa.

Valtion johtamat-, rakennusfirmojen johtamat- ja konsulttiyritysten johtamat kehitystyöt painivat kaikki saman ongelman kanssa. Kuinka saamme infrarakentamisen kulut kuriin? Kuinka voimme lisätä tehokkuutta ja rakentaa enemmän vähemmällä?

Olemme yksimielisiä seuraavasta asiasta: kustannustehokkain tapa on rakentaa kerralla hyvin.

Tästä lähdetään. Eri valtiot ovat aloittaneet omat kehitelmänsä paremman inframaailman luomiseksi. Nyt 20 vuoden jälkeen, mikä on tulos? Meillä on monta IFC-versiota sekä BIM- hintalaskelmia suunnittelua ja rakennusta varten. Nämä ovat työkaluja automaation käyttämiseen ihmisten sijaan. Mutta olemmeko me vielä perillä?

Olemme rakentaneet huipputulosten saavuttamiseksi erilaisia työkaluja, joita emme kuitenkaan käytä. Miksi me kaikki ryntäilemme edestakaisin ilman tarkkaa päämäärää?

Kaikki on kuntien syytä! He antavat meille jatkuvia vaatimuksia ja kilpailutus syö kaikki tuottomme antamatta meille kunnollista tukea! Miten voimme työskennellä kun joku ei ole kiinnostunut työtehokkuudestamme!?

Miten saada kunnat kehittymään

Okei, riittää kuntien haukkuminen.  Ajatellaan tätä kunnan virkamiehen näkökulmasta.
Kuinka voimme tukea palveluidemme tuottajia? Hallitus ja tekninen johto painostavat meitä säästämään keinolla millä hyvänsä. Rahoituspäätöksen saaminen rakentamisen ja ylläpidon projekteihin ei riitä, mutta te pyydätte meitä hankkimaan päätöksen ylimääräisen rahan käyttöön!

Toisaalta, paikallisten rakennusfirmojen tukeminen niin, että he voisivat rakentaa nopeammin ja halvemmin, tulee maksamaan kunnalle paljon.

Toisaalta taas, jos tarjoamme minimivaatimukset kilpailutukselle ja annamme sen hoitua omalla painollaan, tämä on ainoa looginen tapa säästää. On riski, että rakennusfirmat joutuvat konkurssiin rakentamisen aikana, mutta se ei ole meidän huolemme – saimmehan kuitenkin projektin hoidettua mahdollisimman halvalla! Joten sama kysymys on edelleen vastaamatta. Miksi tukea palvelujen tuottajia, jos se ei maksa itseään takaisin välittömästi?

Olen nähnyt tämän monesti. Tarjotaan minimiedellytykset ja säästetään jokainen mahdollinen sentti. Vähemmän suunnittelua ja maanmittausta, valitaan kilpailutuksen halvin ja vähemmän kunnan työntekijöitä valvomaan projektia. Ulkoistetaan kaikki mitä voidaan.

No, minne tämä tapa on meidät vienyt? Meillä on huonolaatuista tietoa omaisuuksistamme, rakennusfirmat eivät tee parastaan, ylläpito maksaa maltaita ja usein emme pysty maksamaan tätä kaikkea. Korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta, usein jopa yli sadan miljoonan pienissäkin kaupungeissa.

Olemmeko tyytyväisiä lopputulemaan? Emme tietenkään! Joten mitä nyt tehdään?
Suomessa kaikki kunnan virkamiehet saavat Julkiset hankinnat -kirjan, joka kertoo kuinka hallita kunnan sijoituksia. Siellä on osio uusiin innovaatioihin sijoittamisesta. Kuinkakohan moni meistä on unohtanut sen?

Innovaatioihin sijoittaminen

Mitä tämä oikeasti tarkoittaa? Puhuimme jo kuntien rakentamiseen suunnatuista niukoista varoista. Miten ihmeessä voisimme sijoittaa lisää? Jos tekisimme enemmän maanmittausta ja panostaisimme enemmän suunnittelun hiomiseen, rakennuttajat voisivat rakentaa nopeammin.

Jos me antaisimme koneohjauksen mallit ja BIM-suunnitelmat rakennusfirmoille, ne sijoittaisivat rakentamiseen enemmän ja siten saisivat omansa takaisin nopeammin tehokkaammalla rakentamisella.

Viimeisimpänä, kunnat saavat asiakkaana aina parhaan tarjouksen kilpailuttamisen kautta. Kilpailutuksen avulla kunnat säästävät.

Isojen ja pienten projektien välillä on jo nyt ristiriitoja. Isoja projekteja rakentavat yritykset saavat tukea hallitukselta ja tuen maksimoimalla saavat työnsä valmiiksi nopeammin. Pienemmissä projekteissa julkishallituksen tuki on pientä tai lähes olematonta, minkä vuoksi pienet projektit ovat neliöhinnaltaan kalliimpia.

Jos kunnassa halutaan säästää rahaa, on tuettava paikallisten rakennusfirmojen kehitystä ja kasvua. Jos rakennusfirmojen voittomarginaali on pieni, ne eivät voi sijoittaa tehokkaampaan rakentamiseen.

Sanotko, että meidän pitäisi antaa enemmän tuottoa paikallisille rakennusfirmoille?
En. Sanon, että antakaa enemmän tukea suunnittelun ja informaation muodossa, jotta rakentajat voivat tehdä työnsä tehokkaammin. Mutta vain jos he sijoittavat kehitykseensä. Liikennevirasto vaati kaikkien rakennusfirmojen käyttävän koneohjausta omissa projekteissaan. Mikä oli tulos? Ensin projektien hinnat pysyivät ennallaan, mutta ajan kuluessa halpenivat. Nyt rakennusfirmoissa puhutaan kuinka valtavat koneohjauksen säästöt ovat Liikenneviraston projekteissa syöty. Näetkö? Asiakkaan kannattaa tukea palveluiden tuottajia.

Selvä, ymmärrän pointtisi. Mutta mitä meidän pitäisi tehdä tukeaksemme paikallisia rakennuttajia?
Anna kilpailutuksessa lisää pisteitä koneohjauksen ja reaaliaikaisen projektinhallinnan käytöstä, tarjoa koneohjauksen malleja suunnitelmista ja anna parempaa maanmittausanalyysiä.

Paras tapa on kysyä suoraan suunnittelun konsulteilta tai rakennusfirmoilta.
“Mitä tarvitset, jotta saisit työsi tehtyä mahdollisimman nopeasti?”