Kaikki puhuvat työnkulun tehostamisesta. Hanki tämä työkalu tai osta tämä laite. Tehokkuus, tehokkuus, tehokkuus… Mutta onko oikeasti mahdollista saada yli 30 prosentin säästöjä?
Ongelman löytämiseksi, kysy: “mikä ei kehity?”
Sanonta kuuluu, että jos suunnittelun virhettä ei korjata ja virheen välittömän korjaamisen hinta olisi 1000 euroa, saman virheen korjaaminen rakennusvaiheessa maksaisi 10 000 euroa. Jos virhe ei edelleenkään tule korjatuksi, ylläpidon aikana korjaus maksaisi jopa 100 000 euroa.
Valtion johtamat-, rakennusfirmojen johtamat- ja konsulttiyritysten johtamat kehitystyöt painivat kaikki saman ongelman kanssa. Kuinka saamme infrarakentamisen kulut kuriin? Kuinka voimme lisätä tehokkuutta ja rakentaa enemmän vähemmällä?
Olemme yksimielisiä seuraavasta asiasta: kustannustehokkain tapa on rakentaa kerralla hyvin.
Tästä lähdetään. Eri valtiot ovat aloittaneet omat kehitelmänsä paremman inframaailman luomiseksi. Nyt 20 vuoden jälkeen, mikä on tulos? Meillä on monta IFC-versiota sekä BIM- hintalaskelmia suunnittelua ja rakennusta varten. Nämä ovat työkaluja automaation käyttämiseen ihmisten sijaan. Mutta olemmeko me vielä perillä?
Olemme rakentaneet huipputulosten saavuttamiseksi erilaisia työkaluja, joita emme kuitenkaan käytä. Miksi me kaikki ryntäilemme edestakaisin ilman tarkkaa päämäärää?
Kaikki on kuntien syytä! He antavat meille jatkuvia vaatimuksia ja kilpailutus syö kaikki tuottomme antamatta meille kunnollista tukea! Miten voimme työskennellä kun joku ei ole kiinnostunut työtehokkuudestamme!?
Miten saada kunnat kehittymään
Okei, riittää kuntien haukkuminen. Ajatellaan tätä kunnan virkamiehen näkökulmasta.
Kuinka voimme tukea palveluidemme tuottajia? Hallitus ja tekninen johto painostavat meitä säästämään keinolla millä hyvänsä. Rahoituspäätöksen saaminen rakentamisen ja ylläpidon projekteihin ei riitä, mutta te pyydätte meitä hankkimaan päätöksen ylimääräisen rahan käyttöön!
Toisaalta, paikallisten rakennusfirmojen tukeminen niin, että he voisivat rakentaa nopeammin ja halvemmin, tulee maksamaan kunnalle paljon.
Toisaalta taas, jos tarjoamme minimivaatimukset kilpailutukselle ja annamme sen hoitua omalla painollaan, tämä on ainoa looginen tapa säästää. On riski, että rakennusfirmat joutuvat konkurssiin rakentamisen aikana, mutta se ei ole meidän huolemme – saimmehan kuitenkin projektin hoidettua mahdollisimman halvalla! Joten sama kysymys on edelleen vastaamatta. Miksi tukea palvelujen tuottajia, jos se ei maksa itseään takaisin välittömästi?
Olen nähnyt tämän monesti. Tarjotaan minimiedellytykset ja säästetään jokainen mahdollinen sentti. Vähemmän suunnittelua ja maanmittausta, valitaan kilpailutuksen halvin ja vähemmän kunnan työntekijöitä valvomaan projektia. Ulkoistetaan kaikki mitä voidaan.
No, minne tämä tapa on meidät vienyt? Meillä on huonolaatuista tietoa omaisuuksistamme, rakennusfirmat eivät tee parastaan, ylläpito maksaa maltaita ja usein emme pysty maksamaan tätä kaikkea. Korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta, usein jopa yli sadan miljoonan pienissäkin kaupungeissa.
Olemmeko tyytyväisiä lopputulemaan? Emme tietenkään! Joten mitä nyt tehdään?
Suomessa kaikki kunnan virkamiehet saavat Julkiset hankinnat -kirjan, joka kertoo kuinka hallita kunnan sijoituksia. Siellä on osio uusiin innovaatioihin sijoittamisesta. Kuinkakohan moni meistä on unohtanut sen?
Innovaatioihin sijoittaminen
Mitä tämä oikeasti tarkoittaa? Puhuimme jo kuntien rakentamiseen suunnatuista niukoista varoista. Miten ihmeessä voisimme sijoittaa lisää? Jos tekisimme enemmän maanmittausta ja panostaisimme enemmän suunnittelun hiomiseen, rakennuttajat voisivat rakentaa nopeammin.
Jos me antaisimme koneohjauksen mallit ja BIM-suunnitelmat rakennusfirmoille, ne sijoittaisivat rakentamiseen enemmän ja siten saisivat omansa takaisin nopeammin tehokkaammalla rakentamisella.
Viimeisimpänä, kunnat saavat asiakkaana aina parhaan tarjouksen kilpailuttamisen kautta. Kilpailutuksen avulla kunnat säästävät.
Isojen ja pienten projektien välillä on jo nyt ristiriitoja. Isoja projekteja rakentavat yritykset saavat tukea hallitukselta ja tuen maksimoimalla saavat työnsä valmiiksi nopeammin. Pienemmissä projekteissa julkishallituksen tuki on pientä tai lähes olematonta, minkä vuoksi pienet projektit ovat neliöhinnaltaan kalliimpia.
Jos kunnassa halutaan säästää rahaa, on tuettava paikallisten rakennusfirmojen kehitystä ja kasvua. Jos rakennusfirmojen voittomarginaali on pieni, ne eivät voi sijoittaa tehokkaampaan rakentamiseen.
Sanotko, että meidän pitäisi antaa enemmän tuottoa paikallisille rakennusfirmoille?
En. Sanon, että antakaa enemmän tukea suunnittelun ja informaation muodossa, jotta rakentajat voivat tehdä työnsä tehokkaammin. Mutta vain jos he sijoittavat kehitykseensä. Liikennevirasto vaati kaikkien rakennusfirmojen käyttävän koneohjausta omissa projekteissaan. Mikä oli tulos? Ensin projektien hinnat pysyivät ennallaan, mutta ajan kuluessa halpenivat. Nyt rakennusfirmoissa puhutaan kuinka valtavat koneohjauksen säästöt ovat Liikenneviraston projekteissa syöty. Näetkö? Asiakkaan kannattaa tukea palveluiden tuottajia.
Selvä, ymmärrän pointtisi. Mutta mitä meidän pitäisi tehdä tukeaksemme paikallisia rakennuttajia?
Anna kilpailutuksessa lisää pisteitä koneohjauksen ja reaaliaikaisen projektinhallinnan käytöstä, tarjoa koneohjauksen malleja suunnitelmista ja anna parempaa maanmittausanalyysiä.
Paras tapa on kysyä suoraan suunnittelun konsulteilta tai rakennusfirmoilta.
“Mitä tarvitset, jotta saisit työsi tehtyä mahdollisimman nopeasti?”
