AF Anlegg on johtava rakennus- ja teollisuusalan konserni. Vuonna 2018 AF Anlegg allekirjoitti Nye Veierin kanssa sopimuksen uuden E39-moottoritien suunnittelusta ja rakentamisesta. E39-moottoritien rakentamista Kristiansandin länsiosan ja Mandalin itäosan välillä koskeva hanke on Nye Veierin ensimmäinen E39-projekti. Allekirjoitushetkellä tämä 4,7 miljardin Norjan kruunun arvoinen urakka oli Norjan suurin avaimet käteen -periaatteella toteutettava tienrakennushanke.

Projektiin sisältyy uuden 19 kilometriä pitkä nelikaistaisen moottoritien rakentaminen Kristiansandin länsiosan ja Mandalin itäosan välille. Moottoritien nopeusrajoitus on 110 km/h. Projektiin kuuluu myös useita tunneleita ja siltoja, kuten nelikilometrinen Søgnen tunneli ja 520-metrinen Trysfjordin silta. AF Anleggin konsulttina toimii Norconsult ja alihankkijana Kruse Smith Entreprenør. Rakentaminen aloitettiin marraskuussa 2018, ja projektin on määrä valmistua lokakuussa 2022.

Projektissa kaikki rakentamiseen liittyvät tiedot välitetään kenttätyöntekijöille Infrakitin ja sen FIELD-sovelluksen kautta.

Kehityshankkeessa paikataan tien tämänhetkisiä puutteita, joita ovat esimerkiksi huono liikenneturvallisuus ja alhaiset nopeusrajoitukset. Etenkin raskaalla kalustolla on ollut talvisin vaikea liikkua alueella, mutta uusi E39-tie parantaa kulkukelpoisuutta ja turvallisuutta huomattavasti.

Kaikki maanrakennustyöt hoidetaan Infrakitin avulla. AF Anlegg yhdistää kaikki koneensa Infrakitin järjestelmään ja järjestää sillä tuotantomallit mallipohjaista maanrakennusta varten. Infrakit tuottaa älykästä dokumentaatiota ja tarjoaa reaaliaikaista tietoa työn laadusta ja projektin etenemisestä.

Haastattelimme AF Anleggin koneohjaus- ja automaatiopäällikkö Kristen Petillonia ja kysyimme, miten työskentely Infrakitin kanssa on sujunut.

Taustatietoa Kristen Petillonista ja projektin tavoitteista

Kristen Petillonilla on kokemusta raskaan kaluston hallinnasta, ja hän on aiemmin vastannut myös koneiden huollosta. Petillon aloitti työt AF Anleggillä vuonna 2018, ja hän vastaa yrityksessä kahdesta pääalueesta, jotka ovat autonomisiin (ilman kuljettajaa toimiviin) koneisiin liittyvät innovaatioteknologiat sekä koneohjaus.

Hänen tiimiinsä kuuluu kolme jäsentä: yksi tekninen vastaava ja kaksi kentällä toimivaa teknikkoa. Tiiminsä lisäksi Petillon vastaa projektien tiedonkulusta.

”Tiedonkulun osalta yksi päätavoitteistamme on automaation maksimoiminen, jotta tiedostot siirtyisivät malleilta koneille ja takaisin hallintaohjelmistoon mahdollisimman vaivattomasti.”

”Kun aloitin työt AF:llä, yksi suurimmista projekteistamme Norjassa sisälsi maan siirtämistä Arendalin ja Mandalin välillä useiden eri toimittajien ja alihankkijoiden erimerkkisillä koneilla. Kaiken lisäksi kaikilla toimijoilla oli käytössä eri koneohjausjärjestelmä. Jossain vaiheessa projektissa oli käytössä varmaankin kaikki markkinoilla olevat konemerkit, ja osassa näistä koneista käytettiin yrityksen omaa tiedostomuotoa, mikä aiheutti tiedonhallinnassa huomattavasti lisätyötä. Jouduimme tuolloin käyttämään viittä erilaista työnkulkua, jotta saimme tiedot koneille, ja viittä työnkulkua lisää, jotta saimme toteumatiedot.”

”Siksi kehitimme konsultin kanssa RPA-ohjelmiston (Robotic Process Automation), joka jäljittelee ihmisen liikkeitä, kun tämä napsauttelee hiirellä ja siirtää tiedostoja. Se oli ihan toimiva väliaikaisratkaisu, mutta koska sitä ei integroitu täysin (jouduimme toisinaan käyttämään toimittajien tarjoamia verkkosivustoja), meidän täytyi pahimmassa tapauksessa aloittaa kehitystyö aina alusta, jos asiakkaan puolella tehtiin minkäänlaisia muutoksia.”

Silloin Infrakit AS:n myyntijohtaja Anders Tiltnes otti yhteyttä Petilloniin ja esitteli Infrakitin tarjoaman ratkaisun.

Mitä hyötyä Infrakitistä oli tiedonkulun ja projektin puitteissa tehtävän yhteistyön kannalta?

”Hyödyimme valtavasti jo siitä, että saimme käyttöömme jäsennellyn tavan hallita kaikkia tiedostoja samassa paikassa. Oli tärkeää, että tiedot voitiin lähettää automaattisesti ja luotettavasti koneille siten, että tiesimme aina tarkalleen, millä koneella oli mitkäkin malli- ja toteumatiedot.”

”Aluksi kului jonkin verran aikaa integraatioiden tekemiseen, mutta sittemmin Infrakitistä on ollut paljon apua. Parasta on, että voin nyt hallita kaikkia tiedonkulkuja samalla työkalulla. Alkuun käytimme Infrakitiä hieman myös muistilistojen laatimiseen ja kuvalliseen dokumentointiin.”

Millainen projekti olisi ollut ilman Infrakitiä? Entä millaista työsi olisi ilman sitä?

”Meidän olisi täytynyt pyytää muutamia henkilöitä tarkastamaan manuaalisesti, että tiedot oli jaettu koneille oikein ja että toteumatiedot tuotiin takaisin työkaluihimme vanhan RPA-ratkaisumme avulla. Tämä olisi ollut todella aikaa vievää. Etenkin maanmittaajilta olisi mennyt hukkaan paljon aikaa tietojen laadun tarkistamiseen.”

Mihin muuhun tarkoitukseen Infrakitiä käytettiin projektin aikana?

”Muutamat henkilöt tarkastivat Infrakitin avulla sijaintinsa aitoja pystyttäessään. Aluksi muutamat myös käyttivät Infrakitiä dokumentointiin tai kuvien ottamiseen lyötyään pultteja ja porattuaan reikiä vuorenseinämiin niiden vahvistamiseksi. Näin vähän oletimmekin käyvän aluksi, mutta kyse oli ehkä enemmänkin työtä tukevasta toiminnosta.”

Mitä sanoisit henkilölle, joka harkitsee Infrakitin hankkimista?

”Infrakitistä on paljon hyötyä koneohjauksen tiedonkulkujen hallinnassa. Olenkin jo kertonut muutamille Infrakitiin investoimista harkitseville, että tiedot siirtyivät koneen ja Geminin välillä todella tehokkaasti, että ratkaisu toimi hyvin, että olemme siihen hyvin tyytyväisiä ja että ehdottomasti suosittelisin Infrakitiä siihen tarkoitukseen.”