Einar Gladhaug kehuu Infrakitiä yhteistyöalustana erilaisille tie-, vesi- ja viemärihankkeisiin osallistuville ammattiryhmille. Einar oli ennen osastopäällikkönä Norjan tielaitoksella ja toimii nyt Bangs Oppmåling AS:n pääjohtajana.

Puhuimme pääjohtaja Einar Gladhaugin kanssa hänen kokemuksistaan Infrakitistä. Gladhaugilla on maisterin tutkinto geomatiikassa Åsin yliopistosta ja hän on työskennellyt aiemmin maanmittauksen osastopäällikkönä Norjan tielaitoksella 10 vuoden ajan. Siinä työssä hän tutustui Infrakitiin ensimmäistä kertaa.

Kun hän otti johdettavakseen Bangin maanmittaustoiminnan Lillehammerissa tämän vuoden helmikuussa, hän otti yhteyttä Infrakitiin. Tämän päätöksen taustoista hän selittää:

“Meillä oli oltava jakelualusta, jolla asiakkaat voivat nähdä tiedot itse ja tarkistaa saaneensa kaiken tilaamansa. Emme tarvinneet raskaita ohjelmia vaan sellaisen, joka voisi näyttää yksinkertaisia mittauksia ja 3D-malleja

Tämän järjestelmän etuna on, että se lukee muotoa, jossa se toimitetaan ja näkee eri tietoaineistot kokonaisuudessaan. Näin asiakkaan on helpompi löytää tietojen käyttötarkoitukset. Arkkitehdeillä voi olla oma ohjelmistonsa, jota rakennuspäälliköillä ja insinööreillä ei aina ole.

Hän uskoo, että Infrakitin kaltaisella järjestelmällä on merkittävä rooli Norjan rakennusalalla.

“Kaikenlaisissa hankkeissa on mukana monia ihmisiä, jotka kaikki tulevat erilaisista taustoista. On geologeja, rakennuspäälliköitä, maanmittaajia ja muita. Tarvitsemme siis yhteistyöalustan, mieluiten helposti lähestyttävän sellaisen. Siis järjestelmän, jossa sekä suunnittelijat että suunnitelmien toteuttajat pääsevät näkemään samat tiedot. Infrakit ratkaisee tämän pulman ainutlaatuisella tavalla.”

Gladhaug uskoo Infrakitin ammattimaistavan yritystä ja tarjoavan asiakkaille lisäpalvelua. Muitakin ratkaisuja on kokeiltu. Ne eivät kuitenkaan ole toimineet läheskään yhtä hyvin.

Lillehammerissa sijaitseva Bangs Oppmåling AS tekee mittaus- ja kartoitustöitä kaikkialla Norjassa keskittyen Itä-Norjaan. “Bangsilla” on pitkä ja laaja kokemus kaikenkaltaisista geomatiikkatehtävistä ja se käyttää Infrakitiä useissa projekteissa.

Mitä tulee rakennusalan digitalisaatioon yleensä, Gladhaug uskoo, että työtä on vielä paljon jäljellä. Vaikka kentällä näkyy yhä enemmän tabletteja, on vielä monia, jotka käyttävät paperipiirustuksia.

“Piirustukset muuttuvat joka päivä. Jos käytössä on vanhat piirustukset, asiat voivat mennä nopeasti pieleen. Jos käytössä on Infrakit, kaikilla on aina käytössä uusin versio. Olipa kyseessä sitten PDF-piirustukset, DWG-kartat tai 3D-mallit. Infrakit on sekä GIS että BOS. Kun uusia muutoksia lisätään, vanhat tiedot poistetaan samalla. Näin ei aina ole fyysisten piirustusten kohdalla.”

Visualisoinnit kuten 3D-mallit ja kartat ovat monille myös helppolukuisempia kuin numero- ja taulukkorivit. Ja kun kaikki on tabletilla, matkalla tai katsastuksella on helppo kantaa mukana kaikki tarpeellinen.

Kun kysytään, miten saada ihmiset käyttämään digitaalisia ratkaisuja, hän vastaa, että matala kynnys on välttämätön.

“Käyttöliittymän vaikeustaso on ratkaiseva useimmille ihmisille.”

Mutta hän näkee, että yhä useammat ovat kiinnostuneita Infrakitista ymmärryksen apuvälineenä.

“Ihmiset täytyy vain vakuuttaa siitä, että tästä on heille hyötyä. Infrakit on nerokas projektiportaalina.”

​