Valtatie 4 moottoritieosuus valmistui aikataulusta kahdeksan kuukautta edellä ja budjettia venyttämättä. Infrakitiä käytettiin projektissa läpi organisaation muun muassa työmaan seurantaan ja laadunvarmennukseen. Haastattelimme Welado Oy:n Aluepäällikkö Arto Hyväristä Infrakitin käytöstä projektin hallinnassa ja reaaliaikaisessa laadunhallinnassa tilaajan ja konsultin näkökulmasta.

Projektin taustatiedot

Vuonna 2018 kehitysvaiheella alkanut hanke valmistuu vuoteen 2023 mennessä, ja sen rakennuttajana toimii Väylävirasto. Projektissa valtatietä 4 parannetaan Jyväskylän Kirrin ja Laukaan Vehniän välillä. Kirrin ja Makkarajoen välillä moottoritie on linjattu uuteen maastokäytävään ja Makkarajoen ja Vehniän eritasoliittymän välillä moottoritie sijoittuu nykyiseen maastokäytävään.

Valtatie 4 rakennetaan 2+2 kaistaisena keskikaistalla varustettuna moottoritienä. Moottoritien lisäksi koko välille rakennetaan rinnakkaistie.
(Destia.fi)

Valtatie 4 kuuluu valtakunnalliseen TEN-T-ydinverkkoon. Liikennemäärä valtatiellä 4 Kirrin kohdalla on noin 20 000 ajoneuvoa/vrk, josta raskasta liikennettä on noin 10 %. Nelostie on Suomen tärkeimpiä raskaan liikenteen pääväyliä. (Väylä.fi)

Projektin tavoitteet:

• Liikenteen sujuvuuden ja tieliikenneturvallisuuden edistäminen

• Paremmat toimintaedellytykset raskaalle liikenteelle

• Alueen elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen

• Pyöräilyn ja jalankulun väylien parantaminen 

Welado Oy:n aluepäällikkö Arto Hyvärinen on mukana projektissa rakennuskonsulttina ja toimii tilaajan apuna muun muassa hankkeen valvonnassa ja turvallisuuskoordinoinnissa

Infrakit on minulle tuttu jo vuodesta 2013–2014, kun työskentelin urakoitsijana aikaisemmalla työnantajalla. Meillä oli silloin Keski-Suomessa ELY-keskuksen hanke, jossa pilotoitiin Infrakit:iä yhdessä tilaajan kanssa.

2018 siirryin rakennuttajakonsultiksi Welado Oy:lle ja sieltä Väyläviraston Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteyksien infrahankekokoinaisuudelle, joka koostui useammasta urakasta, arvoltaan noin 80 miljoonaa euroa. Tämä hankekokonaisuus oli polkaistu käyntiin tietomallipohjaisena suunnitteluna ja rakentamisena jo vuonna 2016. Yksi hankekokonaisuuden urakoitsijoista oli Destia, jolla oli käytössään Infrakit. Väylävirastolla tilaajana oli myös tunnukset ja käyttöoikeudet järjestelmiin. Sitä kautta pääsin isompiin hankkeisiin mukaan käyttämään teidän järjestelmäänne.

Rooli projektissa

STk -urakkamuotona toteutettavan Vt4 Kirri-Tikkakoski -hankkeen kehitysvaihe päättyi keväällä 2019, jonka jälkeen rakennustyöt käynnistyivät.

Tulin itse mukaan hankkeen toteutukseen heti kehitysvaiheen päätyttyä. Väylävirasto kilpailutti rakennuttajakonsultin tilaajan avustaviin tehtäviin, valvontaan ja turvallisuuskoordinointiin ja Welado Oy voitti tämän toimeksiannon. Olen siitä lähtien ollut tilaajan tukena valvomassa tämän hankkeen toteutusta, laatua ja turvallisuutta.

Hanke itsessään on täysin mallipohjaisesti suunniteltu ja toteutettu. Infrakit on ollut yhtenä osana toteutusta. Olen käyttänyt sitä mm. koneohjauslaitteiston sekä mittahenkilöiden tuottaman toteuma- ja tarketiedon kontrollointiin, jolloin olen pystynyt seuraamaan töiden etenemistä suhteellisen reaaliaikaisesti. Lisäksi tarketietoja on pystytty vertaamaan suunniteltuihin pintoihin ja tasoihin rakenneosakohtaisten toleranssien mukaisesti.

Käytetyt ominaisuudet

Yksi erityisen tärkeä ominaisuus on ollut valokuvadokumentaation tuottaminen järjestelmään. Rakentamisen etenemistä on dokumentoitu rakenneosakohtaisesti mm. mobiililaitteilla otetuin valokuvin. Urakoitsijalla on ollut käytössään myös drone, jonka 360-kameraa on hyödynnetty töiden etenemisen dokumentointiin säännöllisin aikamäärein ja paaluvälein koko rakentamisen ajan. Tämä on ollut suurena apuna mm. siinä, että kolmansien osapuolien tarpeita on pystytty selvittämään puhelimitse työpöydän takaa yksityiskohtaisesti lähes reaaliaikaisten drone-kuvien ansiosta.

Urakoitsija on ladannut järjestelmään myös ortokuvia taustakarttakuviksi, joiden päälle suunnitelmakartat lisäämällä voidaan todeta, että tiet, linjat ja rakenteet on toteutettu sinne, mihin ne on maastoon suunniteltu. Tämä on havainnollistanut toteutuksen seurantaa ja etenemistä mm. päällystysteiden, ajoratamerkintöjen ja viimeistely- ja pintarakenteiden osalta.
Lisäksi toteutuneiden rakenteiden osalta on hyödynnetty myös näkymiä, jotka havainnollistavat tarketietojen avulla mm. kuivatus-, valaistus- ja pintarakenteiden sijainteja, kallistuksia, toleransseja ja toimivuutta.

Haasteista ja hyödyistä

Tyypillisesti tällaisten projektin läpiviennit ovat hankekoosta ja sisällöstä riippumatta jokapäiväistä haasteiden ratkomista. Infrakit yhtenä järjestelmänä sekä alan digitalisaatio helpottavat työskentelyä, sillä me tuotamme valtavia määriä dataa suhteellisen reaaliaikaisesti rakentamisen aikana.

Haasteisiin ja muutoksiin reagoiminen sekä päätösten tekeminen rakentamisen aikana kerätyn datan perusteella on helpompaa, kun meillä on mahdollisimman paljon taustatietoa ja faktaa pohjalla. Kaikki tämä helpottaa ja nopeuttaa tilannekuvan muodostamista, päätöksentekoa ja jatkotoimenpiteitä sekä niiden seurantaa.

“Infrakit ehdottomasti tehostaa työskentelyä, erityisesti mahdollistamalla pääsyn reaaliaikaisen datan pariin omasta sijainnista riippumatta. Kaikki tämä helpottaa ja nopeuttaa tilannekuvan muodostamista, päätöksentekoa ja jatkotoimenpiteitä.”

Esimerkiksi reaaliaikaisen kuvadokumentaation avulla ei tarvitse välttämättä käyttää aikaa kohteeseen siirtymiseen, vaan voi tarkistaa tilanteen työpöydän takaa tai mobiililaitteella sijainnistani riippumatta.

Mobiilisovelluksen käyttö on tullut myös maastossa liikkuessa tutuksi. Suurella hankealueella sovelluksen avulla pääsee nopeasti kartalle ja näkee, millä väylällä ja paaluvälillä ollaan. Infrakitin sekä muiden digitaalisten järjestelmien dataa yhdistämällä olen voinut havainnollistaa työn etenemistä ja raportointiani.