Valtatie 4 valmistui aikataulusta kahdeksan kuukautta edellä ja budjettia venyttämättä. Infrakitiä käytettiin projektissa läpi organisaation muun muassa työmaan seurantaan ja laadunvarmennukseen. Haastattelimme Mittauspäällikkö Markku Palkamaa Destialta Infrakitin käytöstä projektin hallinnassa ja reaaliaikaisessa laadunvalvonnassa.

Projektin taustatiedot

Vuonna 2018 alkanut hankkeen oli määrä valmistua vuoteen 2023 mennessä, ja sen asiakkaana on Väylävirasto. Projektissa valtatietä 4 parannetaan Jyväskylän Kirrin ja Laukaan Vehniän välillä. Kirrin ja Makkarajoen välillä moottoritie on linjattu uuteen maastokäytävään ja Makkarajoen ja Vehniän eritasoliittymän välillä moottoritie sijoittuu nykyiseen maastokäytävään.

Valtatie 4 rakennetaan 2+2 kaistaisena keskikaistalla varustettuna moottoritienä. Moottoritien lisäksi koko välille rakennetaan rinnakkaistie. (Destia.fi)

Valtatie 4 kuuluu valtakunnalliseen TEN-T-ydinverkkoon. Liikennemäärä valtatiellä 4 Kirrin kohdalla on noin 20 000 ajoneuvoa/vrk, josta raskasta liikennettä on noin 10 %. Nelostie on Suomen tärkeimpiä raskaan liikenteen pääväyliä.(Väylä.fi)

Projektin tavoitteet:

• Liikenteen sujuvuuden ja tieliikenneturvallisuuden edistäminen

• Paremmat toimintaedellytykset raskaalle liikenteelle

• Alueen elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen

• Pyöräilyn ja jalankulun väylien parantaminen

Markku Palkama avaa meille urakoitsijan näkemystä projektin etenemisestä

Infrakit on hyvin tukenut meidän prosessejamme mallipohjaisen laadunvarmennuksen suhteen. Se on meidän päätyökalumme, jota on käytetty koko projektiorganisaatiossa.

Infrakitin käyttökohteet ja käytetyt ominaisuudet

Infrakit on ollut päätyökaluna mallien saamiseen koneille, ja sen kautta olemme jakaneet mallit ym. työmaalle. Joitain ongelmia on toki tullut vastaan eri merkkisten koneohjauslaitteiden yhteensovittamisessa, näistä on selvitty tekemällä formaatin muunnoksia ja käyttämällä jopa kahta eri Infrakit-projektia.

Ominaisuuksista käytimme määrä- ja massaseurantaa, sekä Trucks-sovellusta, esimerkiksi kivenajossa ajomatkojen seurantaan, mitä urakoitsija sitten veloittaa maksuerittäin.

Meidän työnjohdollamme on ollut omat mittalaitteet, joilla he pystyvät malleja katsomaan maastossa, merkkaamaan ja kartoittamaan tiettyjä asioita. On saatu näiden perinteisten tehtävien joita esim. työnjohtajille on kuulunut, rajoja kaadettua ja häivytettyä. Nykyään on vähemmän “tämä on sinun ja tämä minun työtäni” ja päästy lähemmäksi “tehdään yhdessä isoa projektia” mielentilaa, vaikka toki on tehtäviä, jotka kuuluvat tiettyjen ihmisten vastuulle, mutta niistä ei olla niin tarkkoja. Työnjohto on pystynyt tehdä paljon enemmän itse esimerkiksi tilanteissa, joissa normaalisti kutsuttaisiin mittaaja paikalle.

Tämä mahdollistaa sen, että kun käytetään palvelua, jossa kaikilla on samat tiedot saatavilla jatkuvasti niin asiat ovat helpompia. Sillä tavalla työskentely on jonkin verran muuttunut ja eroaa selkeästi aikaisemmasta.

Työskentely aikaisempaan verrattuna

Infrakitistä tähän projektiin liittyen meidän menettelytapamme ei ole muuttunut, olemme käyttäneet sitä jo pitkään. Aikaisemmissa projekteissa, joissa olen itse ollut mukana Infrakitiä on käytetty lähinnä mittausorganisaation työkaluna, tässä projektissa suurin ero aikaisempaan oli Infrakitin käyttö koko projektin työkaluna. Nyt myös työnjohto on käyttänyt Infrakitiä aktiivisesti työnsuunnittelussa, mallien tarkasteluun maastossa sekä toteumamittausten tarkistamisessa, seuraamisessa ja hyväksymisessä.

“Aikaisemmin Infrakit on ollut lähinnä mittausorganisaation työkalu, tässä projektissa suurin ero aikaisempaan oli Infrakitin käyttö koko projektin työkaluna.”

Väyläviraston laatupuoli on hoitanut taas hyväksymiseen liittyvät asiat. Meillä on kuitenkin STk-hankkeesta kyse, joten niin sanotusti esitämme laadun tilaajalle. Eli ilmoitamme tilaajalle, että tämä on hyväksytty ja meille luovutettu, ja olemme valmiita luovuttamaan sen eteenpäin, jolloin he ottavat valmistuneen osan vastaan.

Haasteista

Alussa oli ongelmia joidenkin integraatioiden suhteen, sillä toteumat eivät tulleet läpi. Teidän avustuksellanne löysimme kuitenkin ratkaisut tähän, mutta juuri tässä tapauksessa näimme silloin parhaaksi perustaa toisen Infrakit-projektin rinnalle, jonka kautta pyöritimme toteumia ja siirsimme ne käsin koordinaatiston muunnoksen kautta pääprojektille.

Suurimmat hyödyt

Mittaajana ja laadusta vastaavana isot hyödyt pyörivät näitten toteumien ja niiden reaaliaikaisen saatavuuden ympärillä. Toki myös ortokuvien, karttatasojen käyttö on äärimmäisen isossa osassa projektin suunnittelua ja työn seurantaa sekä laadunhallintaa. Olemme käyttäneet paljon drone-kuvausta ja tehneet niistä 360 kuvia. Ne ovat olleet isossa roolissa työmaan seurannassa ja tilannekuvan luomisessa.

Myös tämä uusi usean karttatason samanaikainen käyttö ominaisuus, joka vähän aika sitten lisättiin ja jota emme hirveästi ehtineet projektilla käyttää tuo etua ja pystymme vertailemaan paremmin tulevaisuudessa. Kuten aikaisemmin mainitsin tämä yhteiskäyttö eri ammattiryhmien välillä, on merkittävästi parantunut ja tuonut meille suuresti hyötyä käytön laajenemisen myötä.

“Infrakitin avulla luodaan pohja tilaajan ja urakoitsijan väliselle luottamukselle mahdollistamalla muun muassa reaaliaikainen tiedonsiirto toimistosta maastoon ja päinvastoin kaikkien projektin osapuolten välillä.”

Infrakitin hankintaa harkitsevalle sanoisin, että Infrakit on mahdollistanut meille reaaliaikaisen tiedonsiirron toimistolta maastoon ja takaisin kaikkien hankkeen osapuolien välillä. Se on tukenut meidän mallipohjaista laadunhallintaamme ja on avoin kaikille hankkeen osapuolille, joka luo pohjan luottamukselle tilaajan ja toteuttajan välille sekä mahdollistaa reaaliaikaisen määräseurannan helposti muodostettavilla massataulukoilla sekä kuormaseurannan trucks-sovelluksella.