Digitaalinen infra-ala, mitä se on?

 

Infra-alaa on pidetty low-tech-toimialana, mutta merkittävää muutosta on kuitenkin tapahtunut.
Työkoneautomaation teknologia kehittyi 2000-luvulla, minkä ansiosta perinteinen maarakentamisen
tuotantotapa siirtyi digitaalisesta kolmiulotteisesta mallista toteutukseen – ennen kuin digitalisaatiosta
osattiin edes puhua. Harppaus 2010 -luvulla pohjautuu pitkälti kuluttaja- ja pilvipalveluteknologian
kehitykseen ja niitä hyödyntäviin infra-alan sovelluksiin; käsittelemme mobiililaitteilla infran tietomalleja ja
seuraamme tuotantoa reaaliaikaisesti. Viimeisen viiden vuoden aikana Destialla on ollut vuosittain
käynnissä noin 50 tietomallipohjaisesti toteutettavaa ja tuotantoautomaatiota hyödyntävää
rakennusprojektia. Olemmekin alan digitalisoitumisen kärkijoukossa.

Destia on alan edelläkävijä tietomallipohjaisessa tuotannossa, jossa suunnittelijoiden tuottamat väylämallit
ja maarakenteiden digitaaliset suunnitelmat viedään tuotantoon työkoneautomaation avulla. Työkoneissa
on tarkennettu satelliittipaikannus ja ohjausjärjestelmä, joiden avulla työkoneen kuljettaja voi
kolmiulotteista aineistoa hyödyntäen rakentaa erittäin tarkasti. Tuotantotapa lisää tehoa, parantaa laatua
ja pienentää materiaalihukkaa. Tietomalliaineisto hallitaan ja jaetaan pilvipalvelun kautta, josta työnjohto
sekä myös asiakkaat pääsevät tarkastelemaan malleja ja pysyvät siten ajan tasalla hankkeiden
etenemisestä.

Muutama vuosi sitten Destia lähti asiakkaan kanssa kehittämään ja pilotoimaan toimintatapaa
rakentamisen aikana tuotettavasta digitaalisesta luovutusaineistosta, joka korvaa perinteisen projektin
päättyessä tehtävän laatudokumentointitavan ja mahdollistaa jatkossa aineiston hyödyntämisen
mallipohjaisissa järjestelmissä. Sittemmin toimintatapa on nopeasti yleistynyt projekteillamme ja menettely
kuvattiin Väyläviraston inframalliohjeeseen 2017 sekä kuluvana vuonna osaksi YIV2019-ohjeita, jossa
toimintatapa on jalostettu ja monistettu myös infrahankkeen aiempiin tiedonvaihtoa edellyttäviin
vaiheisiin.

Destian suurprojekteilla mallipohjainen toimintatapa viedään aina mahdollisimman pitkälle ja kehitetään
sen eri osa-alueita. Esimerkiksi Vt 4 Kirri-Tikkakoski -hankkeella kymmenien siltojen suunnitelmat käyvät
läpi suunnittelijoiden, rakentajien ja tilaajan tarkastus- ja hyväksyntäprosessin kokonaan
tietomallipohjaisesti; tämä toteutetaan ensimmäistä kertaa Suomessa tässä laajuudessa. Myös dronen
monipuolinen hyödyntäminen osana mallipohjaista prosessia on tullut nopeasti osaksi arkipäivää kaikilla
suurhankkeillamme. Tiedonkeruu ja tiedon jalostaminen on noussut uudelle tasolle; kattavaa tietoa
tuotannosta voidaan hyödyntää automatisoidun analytiikan kautta projektitason lisäksi myös yritystasolla.
Infra-ala on siis itse asiassa hyvin innokas hyödyntämään digitalisaation tarjoamia uusia mahdollisuuksia ja
yksittäisiä kehityshyppyjä voidaan toteuttaa ketterästi. Esimerkiksi pelimaailmasta tuttujen virtuaalilasien
hyödyntäminen on antanut aivan uuden ulottuvuuden rakennuskohteiden hahmottamisessa tietomallin
avulla. Tulevaisuudessa voikin olla, että virtuaali- ja lisätyn todellisuuden lasit kuuluvat työmaan
vakiovarusteisiin – samoin kuin nykyisin mobiililaitteet tietomallien tarkastelussa ja
dokumentointitehtävissä, tarvittaessa senttitarkkaa paikannusta hyödyntäen. Nyt kuitenkin dronet
näyttävät yleistyvän nopeimmin uusista työmaan teknologioista.

Mielikuvat infra-alasta jähmeänä ja hitaana kehittyjänä joutavat siis romukoppaan. Perusta uudenlaiselle,
digitaaliselle infra-alalle on nyt luotu, tulevaisuus näyttää, minne kehitys oikein johtaakaan.

 

Pasi Nurminen on Destian T&K johtaja. Kirjoitusta on päivitetty, ja se on julkaistu aikaisemmin Destian sivustolla. Voit lukea sen täältä.

Facebooktwitterlinkedinmail