VIERASKYNÄ: Digitaalisuus ja avoimuus ovat valttia myös infrarakentamisessa

Digitaalisuus ja avoimuus ovat valttia
(Teksti: Teemu Tervahauta)

Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamisesta on Suomessa viime aikoina käyty paljon julkista keskustelua. Infra-alalla tuottavuuden parantamiseksi on onneksi jo tehty konkreettisia toimenpiteitä. Suuremmissa infrahankkeissa tietomallinnuksella alkaa tänä päivänä olla jo merkittävä rooli.

Tietomallinnuksen perusajatuksena on projektitiedon käsittely paperidokumenttien sijasta avoimessa, digitaalisessa muodossa, jolloin tietoa voidaan hyödyntää ja jakaa aiempaa monipuolisemmin. Keskeistä on elinkaariajattelu ja kokonaisuuden näkeminen yksittäisen työvaiheen sijasta. Kattava mallintaminen saattaa nostaa suunnittelukustannuksia, mutta se voi myös säästää merkittäviä summia rakentamisvaiheessa.

Tietomallinnuksen avulla tieto siirtyy avoimessa, digitaalisessa muodossa projektin vaiheesta toiseen
Tietomallinnuksen avulla tieto siirtyy avoimessa, digitaalisessa muodossa projektin vaiheesta toiseen

Avoimuus ja yhteensopivuus

Mitä avoimuus sitten tarkoittaa työmaan kannalta, ja miksi avoimuuteen kannattaa pyrkiä? Kyse on hyvin pitkälti siitä, miten laitteet, ohjelmistot ja järjestelmät keskustelevat keskenään. Kysymys on aiheellinen, koska monilla työmailla on käytössä esimerkiksi eri valmistajien 3D-koneohjausjärjestelmiä.

Mikäli työmaalla käytössä oleva koneohjausjärjestelmä vaatii työmaasuunnitelmat valmistajakohtaisessa tiedostoformaatissa, suunnitelma-aineisto pitää tyypillisesti kääntää valmistajan omaan formaattiin valmistajan omalla toimisto-ohjelmalla. Formaatinmuunnos on ylimääräinen työvaihe, ja lisäksi alkuperäisissä suunnitelmissa ollut metatieto voi muunnoksen yhteydessä jäädä kokonaan pois. Jos koneohjausjärjestelmä sen sijaan lukee suoraan avoimia tiedonsiirtoformaatteja, prosessit suoraviivaistuvat ja turha tekeminen jää pois.

3D-koneohjausjärjestelmän näyttöruudulta kaivinkoneen kuljettaja näkee kuinka paljon mistäkin kohtaa on kaivettava. Novatronin Xsite PRO -järjestelmässä voidaan hyödyntää Inframodel3-malleja metatietoineen.
3D-koneohjausjärjestelmän näyttöruudulta kaivinkoneen kuljettaja näkee kuinka paljon mistäkin kohtaa on kaivettava. Novatronin Xsite PRO -järjestelmässä voidaan hyödyntää Inframodel3-malleja metatietoineen.

Avoin standardi

Suomessa infra-alalle on kehitetty useiden toimijoiden yhteistyön tuloksena avoin LandXML-pohjainen Inframodel3-tiedonsiirtostandardi. Kyse ei ole pelkästään tiedostoformaatista, vaan kyse on myös mallinnettujen kohteiden metatietojen, kuten koodien ja nimien, monipuolisesta hyödyntämisestä.

Inframodel3:n voidaan ajatella olevan ”älykästä tietoa”, kun taas vanhat tiedonsiirtoformaatit, kuten dxf, edustavat ”älytöntä tietoa”. Inframodel3 menettää merkityksensä, jos sitä käyttää vain formaattina muiden formaattien joukossa. Metatietojen täysimääräinen hyödyntäminen on avain Inframodel3:n tehokkaaseen käyttöön.

Tämän päivän infratyömailla digitaalisuus ja avoimuus ovat siis valttia. Tietomallintaminen jaNovatron logo
3D-koneohjaus edustavat työskentelytapoja, joiden avulla infrahankkeita voidaan toteuttaa
aiempaa tehokkaammin. Tuottavuuden parantaminen ei tarkoita tehtyjen työtuntien lisäystä,
vaan työn tekemistä aiempaa fiksummin!

Myös Infrakit edustaa avoimuutta. Laitteistoriippumattomana työmaanhallintapalveluna se toimii eri merkkisten koneohjausjärjestelmien kanssa.
Myös Infrakit edustaa avoimuutta. Laitteistoriippumattomana työmaanhallintapalveluna se toimii eri merkkisten koneohjausjärjestelmien kanssa.

 

Kirjoittaja on Novatron Oy:n liiketoimintajohtaja, Teemu Tervahauta, novatron.fi

 

Toim.huom. Juttu on ensimmäinen blogimme uudessa VIERASKYNÄ-sarjassa, jossa infra-alan asiantuntijat ja kokeneet tekijät puhuvat infra-alan murroksesta, digiloikasta ja uusista tuulista. Kirjoitukset ovat heidän omiaan ja muokkaamattomia. Jos haluat yhdeksi vieraskynäilijäksi, niin ole suoraan minuun yhteydessä: pipsa.aro@infrakit.com!

 

Facebooktwittergoogle_pluslinkedinmail