Espoo-Salo -oikorata – tietomallintamalla tehty yleissuunnitelma

Kuva: Väylä

Nopea junayhteys Helsingin ja Turun välillä on merkittävä hanke sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Se lisää työpaikkaliikkuvuutta ja vaikuttaa mm. yritysten toimintaympäristöön, kilpailukykyyn, maankäyttöön sekä asuntotuotantoon. Hanke voidaan jakaa neljään eri kokonaisuuteen: Espoon kaupunkirata, Espoo–Salo-oikorata, Salo–Turku-kaksoisraide sekä Turun ratapihat.
Tavoitteena on laatia Espoo-Salo -oikoradalle yleisesti hyväksytty yleissuunnitelma 2020 loppuun mennessä. Väylävirasto on hankkinut ESA:lle Infrakitin tietomalliympäristöksi. Ko. hanke on jaettu kolmeen eri osatehtävään, joissa yhdistelmämalli laaditaan yhteen yhteiseen Infrakit-malliin. Haastattelimme oikoradasta Proxionin ryhmäpäällikköä Henri Lindholmia – Proxion on mukana hankkeessa tietomallinnuksen sekä  kustannushallinnan asiantuntijana ja Infrakitin käyttäjänä.

Mitä erityistä ESA-hankkeessa on?

”ESA-hankkeen tekee erityiseksi se, että suunnitellaan hyvin aikaisessa vaiheessa ja radan pituus – 95 km. Tietomallintamalla tehtyjä yleissuunnitelmia ei ole kovin paljon vielä tehty, joten hankkeella myös kehitetään sitä, mitä yleissuunnitelmavaiheen mallinnus on. Yleissuunnittelussa  tietomallintamisen tarkkuustaso sovitetaan sellaiseksi, että se vastaa yleissuunnitteluvaiheen tarkkuustasoa sekä palvelee yleissuunnittelun tarpeita ja tavoitteita,” kertoo Henri Lindholm.

Millaisia tavoitteita mallinnuksella on?

”Mallinnuksen tavoitteita hankkeessa ovat erityisesti:
– Mallien käyttö suunnittelussa ja kokousaineistona
– Lähtötietojen ajantasaisuus ja päivittäminen hankkeen aikana
– Suunnitteluratkaisujen vaatimustenmukaisuuden ja laadun varmistaminen
– Suunnitelmien yhteensovittaminen
– Tietomallin hyödynnettävyys tilaajan laadunvalvonnassa
– Tietojen jälleenkäyttöarvo”

Mitä hyötyjä Infrakit tuo hankkeelle?

”Yhdistelmämallin tarkoitus on olla avoin tilaajalle sekä myös suunnittelun aikaisille sidosryhmille. Infrakitin selainpohjainen käyttöliittymä mahdollistaa tämän, ei tarvita erillisiä koneelle asennettavia sovelluksia. Infrakitin 2D-karttakäyttöliittymän toivotaan tuovan hyötyjä esim. geometrioiden vaihtoehtovertailuun.”
”Hankkeen erityishaasteena on hyvin pitkä suunnitteluosuus (melkein 100 km) ja sen myötä erittäin suuri määrä dataa sekä tietenkin erittäin suuri määrä yhdistelmämallin käyttäjiä eri rooleista (tilaaja, tilaajan asiantuntijat, suunnittelijakonsultit, sidosryhmät)”, Lindholm kertoo.

Lisätietoja Espoo-Salo -oikoradasta saa Väylän sivulta.

 

Facebooktwitterlinkedinmail