Hämeentien katuremontti – kohti mallipohjaista tuotantoa kaupungissa

Hämeentien katuremontti – kohti mallipohjaista tuotantoa kaupungissa

Hämeentiellä alkoi keväällä 2019 Helsingin historian suurin katuremontti. Peruskorjauksessa pintarakenteiden lisäksi uusitaan myös mm. vesijohdot, raitiovaunukiskot, kaapeleita ja viemärit. Myös Sörnäisten metroaseman katon suojarakenteet kadun alta on kunnostettu urakassa. Jatkossa kadulla ei ole enää henkilöautojen läpiajoliikennettä, vaan katu on tarkoitettu joukkoliikenteelle, pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Toki pihoihin pääsee jatkossakin ajamaan. Kaupunkiympäristö, 1900-luvun alulta peräisin oleva putkisto sekä jalankulku- ja muu liikenne ovat tuoneet omat haasteensa urakkaan.

Hämeentietä kunnostaa ja rakentaa Destia. Keskustelimme Destian kehittämispäällikön Mika Jaakkolan, Hämeentien projektin mittapäällikön Tatu Kallaksen sekä Destian automaatio-operaattori Mikko Kansikkaan kanssa hankkeesta ja laajemmin katuhankkeiden asteittaisesta siirtymisestä kohti mallipohjaista tuotantoa.

Hämeentie kehityshankkeena

Hämeentien kunnostus alkaa olla nyt loppusuoralla. Mittapäällikkö Kallas kuvaa hankkeen etenemistä näin:
”Loppu häämöttää jo. Raitiotiestä noin 99 prosenttia on valmiina. Mm. pintarakenteissa riittää vielä tekemistä.”

Hämeentien kunnostus on toistaiseksi suurin katurakentamisen hanke, jossa Destia on ollut mukana. Matkan varrella on myös opittu lisää mallipohjaisen tuotannon hyödyntämisestä.

Hämeentien kunnostus on toistaiseksi suurin katurakentamisen hanke, jossa Destia on ollut mukana. Matkan varrella on myös opittu lisää mallipohjaisen tuotannon hyödyntämisestä.

Mallipohjaisella tuotannolla tarkoitetaan infrarakentamisessa uudenlaista tiedonsiirron tapaa ja muotoa, jossa rakentamiseen liittyvät suunnitelmat ovat kaikkien hyödynnettävissä digitaalisesti. Keskeinen osa mallipohjaista tuotantoa on myös, että rakentamisen prosessitieto ja mm. toteumamallit ovat olemassa digitaalisessa muodossa. Yhdessä nämä mahdollistavat kattavan tilannekuvan hankkeesta. Infrakit on projektinjohdon järjestelmä, jota hyödynnetään mallipohjaisessa tuotannossa.

”Hämeentien kunnostus on ollut opettelu- ja kehityshanke mallipohjaisen tuotannon kannalta. Projektihan ei ollut mallipohjaisesti suunniteltu. Olemme kuitenkin tutkineet, miten voimme ottaa katurakentamisessa käyttöön väyläpuolella jo hyviksi havaittuja, toimivia käytäntöjä, kuten koneohjausta ja takymetripaikannusta. Lisäksi drone-kuvaus ja mallintaminen ovat osa Hämeentien kunnostuksen arkea”, Jaakkola kuvaa.

Kaupunkirakentaminen eroaa väylärakentamisesta

Kaupungissa rakentaessa tulee huomioida paljon enemmän mm. muuhun liikenteeseen liittyviä seikkoja verrattuna väylien kunnossapitoon ja rakentamiseen.

”Liikenne on tietysti iso asia. Ihmiset ja liikenne tulee huomioida koko ajan rakentamisessa. Lisäksi maan alla jo olemassa oleva infra, kuten putket ja betonirakenteet”, Kallas kuvaa.

”Niin, kyllä ne ovat ne ihmisen aiemmin rakentamat asiat, jotka tuovat yllättäviä käänteitä tämän päivän rakentamiseen. Kun jo 1900-luvun alkupuolella on alettu hautaamaan maahan tavaraa, niin se kasvattaa vaikeuskerrointa”, Kansikas lisää.

Kaikkia löydöksiä ei kuitenkaan dokumentoida, sillä kaiken ylös kirjaaminen vaatisi paljon resursseja ja aikaa.

”Dokumentoimme toki kaikki rakenteet, mitä me teemme. Meillä on myös kehitysprojekti yhdeltä kadun osalta, jossa olemme kartoittaneet ja mallintaneet kaikki maanalaiset rakenteet”, Kansikas kuvaa.


Kadun olemassa olevat kaapelit mitattuna ja vietynä Infrakitin yhdistelmämalliin. Kuva: Mikko Kansikas, Destia Oy.

Haasteita ja ratkaisumalleja mallipohjaiseen tuotantoon kaupunkiympäristössä

Mallipohjaisessa tuotannossa vaaditaan erilaisia taitoja kuin perinteisessä tavassa rakentaa, eikä se ole vielä käytössä kaikissa uusissa hankkeissa. Suunnitelmia tehdään edelleen paljon paperisena. Mallipohjaisuus mahdollistaa kuitenkin tulevan rakenteen tarkastelun kolmiulotteisena ja kokonaisuus on helpommin hahmotettavissa. Myös suunnittelijoiden rooli nousee keskiöön uudessa tavassa toimia.

”Tällä hetkellä mallipohjaista rakentamista ei vielä hyödynnetä laajasti, ja sillä saralla on paljon opittavaa edelleen, että pystytään rakentamaan tehokkaasti”, Kallas kuvaa.

”Lisäksi allianssihankkeet mahdollistavat etukäteissuunnittelun, lähtötietojen kartoituksen, tiedonsiirron ja yhteistyön laajasti. Siinä on paljon hyvää”, Kansikas pohtii.

”Niin, monesti työmaa seisoo, jos johonkin asiaan ei saa heti vastausta. Allianssimalli on tähän haasteeseen yksi ratkaisu. Yhteistyönä lähtötiedot voidaan kartoittaa kattavammin, mikä mahdollistaa laadukkaamman mallipohjaisen suunnittelun ja tuotannon. Esimerkiksi Kalasatamasta Pasilaan -hanke, jossa olemme mukana, toteutetaan allianssimallilla”, Jaakkola toteaa.

Digitaalisen informaation hyödyntäminen perinteisessä rakennusprosessissa

Destia on hyödyntänyt Hämeentien hankkeessa Infrakitia tiedonhallinnan alustana.

”Infrakit on hyvä alusta, johon voidaan lisätä esimerkiksi taustakarttoja ja suunnitelmia, sekä drone-kuvat”, Kansikas kuvaa.

”Kuvia käytetään todella paljon rakentamisessa, ja niistä on paljon hyötyä. Drone-kuva on kuitenkin parempi kuin perinteinen valokuva, sillä se on informatiivisempi. Yksi henkilö hankkeessa saattaa ottaa noin 5000 valokuvaa puolentoista vuoden aikana, useita satoja kuukaudessa. Kun otetaan dronella orto- eli ilmakuvia esimerkiksi kilometrin pätkällä kahden viikon välein, kertoo se hyvin työmaan kokonaisvaltaisesta kehityksestä”, Kallas kertoo.

”Infrakitia hyödyntämällä suunnitelmat ja toteutusmallit saadaan koko projektiorganisaation käyttöön projektinjohdosta putkia asentaviin rakentajiin. Kun projektin toimijoilla on ajantasaiset suunnitelmat käytössä, niin virheetkin vähentyvät. Lisäksi digitaalista informaatiota voidaan hyödyntää mm. liikenteen ohjauksessa ja ylipäänsä projektin hallinnassa”, Jaakkola täydentää.

”Infrakitia hyödyntämällä suunnitelmat ja toteutusmallit saadaan koko projektiorganisaation käyttöön projektinjohdosta putkia asentaviin rakentajiin. Kun projektin toimijoilla on ajantasaiset suunnitelmat käytössä, niin virheetkin vähentyvät.” – Mika Jaakkola


Uusi suunniteltu putkisto törmää olemassa olevaan infraan. Infrakitin avulla suunnitelma on helppo korjata ennen toteutusta. Kuva: Mikko Kansikas, Destia Oy.

Kohti tiiviimpää yhteistyötä datan hallinnassa

Tällä hetkellä datan hallinnassa ja suunnittelun ja rakentamisen välisessä tiedon jakamisessa on edelleen kehitettävää. Hankkeiden toimijoiden välillä lähetetään yhä paljon yksittäisiä pisteitä ja janoja.

”Jos olisi mallipohjaiset suunnitelmat, voitaisiin rakentaa järkevämmin. Koneiden kanssa ei sinällään ole ongelmia, malleja pystytään siirtämään kaivuukoneisiin”, Kallas kuvaa.

”Katurakennuspuolella on vielä kehittämistä tässä”, Jaakkola täydentää.

”Infrakitissä tiedot ovat helposti saatavilla. Siinä on myös paljon mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää, kun tehdään mallipohjaisella suunnittelulla rakentamista. Tiedetään, mitä tehdä”, Kallas sanoo.

”Infrakitissä tiedot ovat helposti saatavilla. Siinä on myös paljon mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää, kun tehdään mallipohjaisella suunnittelulla rakentamista. Tiedetään, mitä tehdä.” Tatu Kallas

”Tieto kulkee nopeammin eri toimijoiden välillä”, Kallas tiivistää.

Kaiken kaikkiaan reaaliaikaisen yhteistyömallin ja -alustan hyödyt suunnittelulle ja toteutukselle väylien ja katujen kunnossapidossa on selvästi havaittavissa. Infrakitin visuaalisuus helpottaa ongelmatilanteiden selvittämistä, kun etätoimistolla voidaan tietokoneen näytöltä todeta sama asia kuin paikan päällä.


Uuden sovittamista vanhaan virtuaalisesti selaimessa. Kuva: Mikko Kansikas, Destia Oy.

Mallipohjainen tuotanto uudistaa infrarakentamisen

Suomi ja Pohjoismaat ovat ottaneet isoja harppauksia mallipohjaisen rakentamisen kanssa.

”Olemme aika pitkällä tässä asiassa nimenomaan Suomessa ja Pohjoismaissa. Mallipohjainen tuotanto mahdollistaa monia asioita; rakennetaan laadukkaammin, edullisemmin ja järkevämmin”, Jaakkola kuvaa.

”Työ tehostuu ja projektit ovat paljon selkeämpiä kokonaisuuksia”, Kallas lisää.

”Lisäisin vielä, että mallipohjaisuus mahdollistaa myös tehokkaamman työsuunnittelun ja vähentää päästöjen määrää”, Jaakkola toteaa.

”Vaikka Hämeentietä ei ole kokonaisuutena tehty mallipohjaisesti, on siinä kuitenkin opittu paljon matkan varrella, ja myös Infrakit on tullut tutuksi. Olemme pyrkineet poimimaan mallipohjaisesta tuotannosta hyviä käytäntöjä myös tähän projektiin. Infrakit on myös kehittänyt meille uusia työkaluja, joita olemme voineet hyödyntää. Kaiken kaikkiaan sanoisin, että erilaisissa hankkeissa täytyy vain tehdä se päätös, että tehdään mallipohjaisen suunnittelun avulla. Aina kun tekijät saavat sujuvan pilotin alle ja hyviä kokemuksia, siitä on helppo jatkaa”, Kallas kertoo.

”Vaikka Hämeentietä ei ole kokonaisuutena tehty mallipohjaisesti, on siinä kuitenkin opittu paljon matkan varrella, ja myös Infrakit on tullut tutuksi. Olemme pyrkineet poimimaan mallipohjaisesta tuotannosta hyviä käytäntöjä myös tähän projektiin. Infrakit on myös kehittänyt meille uusia työkaluja, joita olemme voineet hyödyntää.” Tatu Kallas

”Väyläpuolella oli myös alkuun sama haaste, mutta siellä on jo päästy pidemmälle ja opittu uusia tapoja. Uutta usein vierastetaan, ja se mitä on ennen käytetty ja sillä pärjätty niin se tuntuu vaikealta vaihtaa”, Jaakkola lisää.

”Kasvukipuja on varmasti hetken aikaa, mutta näkisin että tulevaisuudessa on hyvä olla sama malli kaikille, muuten tekeminen ja tieto hajaantuu”, Kallas toteaa.

”Lisäksi tekemistä ja osaamista löytyy jo, ja mallipohjaisesti pystytään suunnittelemaan, se ei ole ongelma”, Jaakkola sanoo.

”Yhteenvetona voisi todeta, että me olemme kokeneet mallipohjaisen tuotannon toimivaksi Destialla, ja se että sitä voidaan jatkossa tehdä myös kaupungissa, on iso asia. Suunnittelun rooli on edelleen keskeinen, ja uusilla tavoilla voimme nopeuttaa läpimenoaikoja ja vähentää kustannuksia”, Jaakkola summaa.

Varaa esittely

Tutustu siihen, miten Infrakit yhdistää infraprojektisi kaikki toiminnot ja tuottaa lisäarvoa kaikilla liiketoimintasi osa-alueilla.

Varaa esittely