Oulun Sienikujan katusaneeraus-projekti: OpenBIM alustan kokonaisvaltainen hyödyntäminen ja käyttö suunnittelun ja rakentamisen kaikissa vaiheissa

Oulun Sienikujan katusaneeraus-projekti: OpenBIM alustan kokonaisvaltainen hyödyntäminen ja käyttö suunnittelun ja rakentamisen kaikissa vaiheissa

Millaisissa, ja erityisesti minkä kokoisissa rakennushankkeissa olisi syytä hyödyntää digitaalisia tiedonhallinnan alustoja? Tähän kysymykseen lähdimme hakemaan vastausta Olli Plantingilta ja Ilkka Tieaholta. Planting toimii Destian Asiantuntijapalveluiden kehityspäällikkönä, väyläsuunnittelijana ja tietomallikoordinaattorina. Tieaho vastaa puolestaan BIM Services -liiketoiminnasta ja asiantuntijapalveluista Infrakit Group Oy:ssä. 

Tieaho nosti esimerkkinä Oulussa tehdyn kadunkunnostusprojektin, jossa Destia yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa käytti Infrakit-alustaa infrasuunnittelussa, urakoitsijan kilpailutuksessa sekä rakentamisen aikana. Rakennushankkeessa korjattiin yhteensä 500 metriä tietä Oulun Sienikujalla, Sienitiellä ja Jäkälätiellä. Lisäksi suunniteltiin uusi tie Sienikujalta Rouskutielle, yhteensä 140 metriä. Hankkeessa parannettiin myös alueen vesihuoltoa ja katuvalaistusta. Destia toimi projektissa suunnittelukonsulttina ja heidän kauttaan tuli myös BIM koordinointi ja hankkeen tiedonhallinta. Destia toimitti myös rakentamisen aikana työmaan tukipalvelut mikä sisälsi mallipohjaisen rakentamisen laadunvalvonnan tuen. Hankkeen urakoitsijana toimi Oulun Maa- ja Vesirakennus.

Kuva: Infrakitiä hyödynnettiin kaikissa Sienikuja -projektin eri vaiheissa.

Sienikujan projekti aloitettiin katusuunnittelusta vuosina 2017-2018, Planting kertoo.  Kilpailutusvaiheen jälkeen siirryttiin rakennusvaiheeseen, joka saatiin valmiiksi 2019. Planting avaa prosessia näin: ”Suunnitteluvaiheessa OpenBIM roolit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: asiakas, suunnittelija ja tietomallikoordinaattori. Asiakkaan rooli on projektinhallinta, valvonta ja suunnittelun laadunvarmistus. Suunnittelija tekee mallipohjaiset suunnitelmat ja päivittää suunnitteludataa tarpeen mukaan. Suunnittelija tekee myös sisäistä laadunvarmistusta varmistaakseen, että suunnitelma on sellainen kuin asiakas halusi. Tietomallikoordinaattori hallinnoi projektin tiedonhallintaa. Hän mahdollistaa mallipohjaisen projektin käytännön toteutuksen ja sen hyödyntämisen. Tietomallikoordinaattori toimii tukiyksikkönä suunnittelijoille.

Sienikujan projektissa todettiin, että Infrakit toimi hyvin suunnittelun ja rakentamisen tukena. Infrakitin käyttö lisäsi myös läpinäkyvyyttä, laatua sekä suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa tarvittavaa vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. 

Iso osa Suomen kunnissa ja kaupungeissa toteutettavista rakennusprojekteista on käytännössä Sienikujan kaltaisia, kooltaan pieniä tai keskikokoisia hankkeita. Voidaankin todeta, että OpenBIM alustat, kuten Infrakit, toimivat myös näissä projekteissa erittäin hyvin. Toisin sanoen kyseessä ei tarvitse olla miljoonien eurojen arvoinen suuri katuhanke, jotta avoimen tietomallinnuksen ja tiedonhallinnan hyödyt voidaan ottaa käyttöön. Digitaalisuutta voidaan hyödyntää entistä enemmän ja laajemmin osana laadukasta rakentamista jo tänä päivänä, ei hamassa tulevaisuudessa.

Puhuttaessa OpenBIM -alustoista ja digitaalisesta tiedonhallinnasta tulee myös muistaa, että käytännön työssä ja rakentamisessa ihmiset sekä heidän tekemänsä työ ovat edelleen keskiössä. Yhteiset prosessit ja teknologia mahdollistavat kuitenkin työn tehostamisen monestakin eri näkökulmasta. Digitaalinen tiedonhallinta säästää aikaa ja rahaa. Näin Planting ja Oulun kaupungin suunnitteluinsinööri Markku Mustonen tiivistävät yhteistyön tuloksia: 

”Infrakit toimii hyvin suunnittelun ja rakentamisen tukena sekä lisää läpinäkyvyyttä, laatua ja vuorovaikutusta.”