TAPAHTUMAT: InfraBIM Open 2019 | 15.-16.1.2019 Vaasan Infrakit-päivä | 24.1.2019 Infrakit-päivä Helsingissä | 21.2.2019

CASE: Hyvinkään kaupunki – Hangonsillan ensimmäinen vaihe

Hankkeen tiedot

Projektin nimi Hangonsillan ensimmäinen vaihe
Budjetti 3 miljoonaa euroa
Alkamisajankohta 2017
Toteutunut valmistusvuosi 2018

 

Lähtötilanne ja toiveet muutokseen

Hangonsillan projektin ensimmäisessä vaiheessa oli kyse saastuneen maaperän valmistelusta asuttavaan kuntoon. Infrakitiä käytettiin hankkeessa, ja sen suurimmat hyödyt liittyivät työn valvonnan tehokkuuteen sekä ympäristöriskien minimointiin.

Hangonsillan alue on vanha ratapiha-alue, joka on poistunut käytöstä 80-luvun aikana. Alueella on tämän jälkeen ollut kaikenlaista toimintaa aina autokorjaamoista varastoihin. Keskustelut valtion kanssa maan hankinnasta Hyvinkään kaupungille saivat alkunsa 90-luvulla. 2000-luvun alussa kaupasta päästiin yhteisymmärrykseen sillä edellytyksellä, että kaupunki vastaa alueen puhdistamisesta. Alueeseen liittyviä tulevaisuuden tarpeita ryhdyttiin miettimään yhdessä myös liikenneviraston kanssa ja sen kautta raja tulevan asuinalueen ja rata-alueen välille saatiin kohdalleen.

Suunnitteluvaiheessa ja kunnallisen tekniikan toteutukseen liittyvässä mietinnässä alueen maaperään liittyvät haasteet nousivat keskeiseksi puheenaiheeksi ympäristöhaasteiden myötä. Hangonsillan alue on harjun sisällä oleva ”allas”, jonka alin kerros koostuu pohjavettä sisältävästä soraharjusta. Soraharjun päällä on puolestaan vettä pidättävä silttikerros. Vuosien saatossa kasvaneen kasvillisuuden myötä silttikerroksen päälle oli syntynyt turvetta, jonka orsikerroksen Hangonsillan alueen ratapihatoiminnot olivat pilanneet. Kriittistä projektissa oli alimman kerroksen pohjaveden turvaaminen, siten ettei turpeessa oleva likaantunut orsivesi pääse saastuttamaan sitä. Kyseisestä riskistä käytiin muun muassa ELY-keskuksen kanssa tiukkoja keskusteluja ja haasteiden voittamiseksi alettiin tutkia kehittyneempiä rakennustekniikoita. Hanke oli erittäin tarkkaan valvottu eri luvilla, joten tarkka dokumentointi oli välttämätöntä. Tämän lisäksi hankkeessa onnistuminen oli Hyvinkään kaupungille myös imago-asia. Jos pahoja virheitä olisi tapahtunut, olisi alueelta mennyt ainakin osittain maine.

Ratkaisu

Infrakit otettiin projektissa käyttöön, jotta turpeen poisto ja massanvaihto saatiin tarkasti dokumentoitua. Ympäristöhaasteiden vuoksi hankkeessa oli erityisen tärkeää, että alueen tapahtumat (kuten kaivuusyvyydet) saatiin muistiin. Dokumentoinnin avulla pystyttiin myös todentamaan ELY-keskukselle, että silttikerros säilytetään koskemattomana ja pohjavesi pilaantumattomana.

Esirakennus- ja massanvaihtotyö ovat Hyvinkään kaupungille rakentamisen osia, jotka ostetaan markkinoilta ja teetetään urakoitsijoilla. Kaupungilla on oma tuotantoyksikkönsä, mutta kyseinen yksikkö keskittyy kuitenkin hieman erilaisiin töihin. Infrakit auttoi ensimmäisessä urakoitsijoihin liittyvässä vaiheessa siten, että tarvittavat tiedot pystyttiin siirtämään suunnittelusta rakentamismalleina reaaliaikaisesti pilvipalveluun ja koneohjausjärjestelmiin.

Ensi syksynä Hyvinkään kaupungilla on aikeissa kokeilla Infrakitiä oman tuotantoyksikkönsä kanssa omaan rakentamiseen liittyvissä projekteissa. Hangonsillan hankkeessa Infrakitin päällimmäisenä ajurina ovat toimineet ympäristöasiat. Ensi syksynä Hyvinkään kaupungin oman tuotannon kohteessa tullaan ottamaan enemmän työnjohdollinen näkökulma.

Saavutetut hyödyt

Jouni Mattssonin mukaan Infrakitin päällimmäinen hyöty mennessä urakassa oli työn valvonnan tehokkuus: ”Työn valvonta oli todella tehokasta pilvipalvelun kautta”. Infrakitiin pystyttiin keskitetysti dokumentoimaan tietoa, joka on helposti saatavilla myös jälkeenpäin mahdollisten kysymysten tai epäilyjen noustessa ilmoille. Infrakitin avulla urakasta on selvät dokumentit tehdystä työstä ja se on myös helppo todentaa esimerkiksi kolmansille osapuolille.

Kuvassa Hangonsillan ensimmäinen vaihe Infrakitissä.

Ero aiempaan

Aiemmin oltiin niin sanotussa 2D-maailmassa, jossa suunnitelmakarttoja vietiin työmaille. Näiden suunnitelmakarttojen perusteella mittamiehet kävivät lyömässä tikkuja ja luiskamalleja piirustusten mukaan. 3D-maailmaan siirryttäessä suunnitelmat ovat 3D-muodossa, jotka on huomattavasti helpompi siirtää käytäntöön. Koneissa on omat näytöt, eikä mittamiehiä enää juurikaan tarvita tälläisiin perusmittauksiin, vaan he voivat keskittyä vaativampiin tehtäviin. Digitaliseen rakentamiseen siirtyminen on muuttanut työn tekemistä yllättävän paljon taustalla olevien projektien muuttuessa. Mattssonin mukaan on myös ollut jopa hieman yllättävää, kuinka paljon digimaailmaan siirtyminen on lisännyt rakentamisen tehokkuutta. Tästä hyvänä esimerkkinä on muun muassa se, kuinka suunnitelmapäivitykset saadaan saman tien laajennettua, eikä vanhoja versioita jää enää kummittelemaan. Mattssonin mukaan vanhassa maailmassa oli aina se ongelma muutoksia tehtäessä, ettei pystytty ikinä olemaan täysin varmoja siitä, että rakentajalla oli varmasti käytössään uusin versio hankkeesta vanhan sijaan. ”Sellaistakin on käynyt, että suunnitelmien päivityksistä huolimatta ollaan kuitenkin vahingossa rakennettu vanhan mallin mukaan, jota on sitten hankala korjata jälkikäteen”.

Infrakitin käyttäminen jatkossa

Hangonsillan ensimmäinen urakka on nyt ohi ja Infrakit tullaan ottamaan mukaan myös seuraavaan vaiheeseen. Tämän lisäksi ensi syksynä alkaa omakotitaloalueen kunnallistekniikan rakentaminen Hyvinkään kaupungin oman tuotantoporukan voimin. Infrakitiä tullaan tässä käyttämään ensimmäistä kertaa. Mattssonin mukaan tavoitteena on malleihin perustavan rakentamisen muuttaminen rutiineiksi.

Suosittelisitko Infrakitiä myös muille?

Kyllä, suosittelisin Infrakitiä sellaisille organisaatioille, jotka haluavat muuttaa toimintamalliaan ja -prosessiaan tietomallien hyödyntämisen suuntaan”. Tietyllä tavalla Mattsson myös toivoo, että rakentamisen muuttuessa digitaalisempaan suuntaan saataisiin perässä myös kunnossapito seuraamaan siten, että kunnossapidon järjestelmät olisivat samanlaisia.

 

Julkaistu 4.9.2018