TAPAHTUMAT: InfraBIM Open 2019 | 15.-16.1.2019 Vaasan Infrakit-päivä | 24.1.2019 Infrakit-päivä Helsingissä | 21.2.2019

CASE: Lahden kaupunki – Suoniitynkatu

Lahti logoLähtötilanne ja toiveet muutokseen:

”Tämä projekti, Suoniitynkatu, on 450m pitkä katuhanke, johon liittyy myös vesihuollon rakentamista”,
kertoo Lahden kaupungin mittauspäällikkö Petri Honkanen. ”Tällä hankkeella on haastavaa
nopeuttaa aikataulua, kun kyseessä on ’nauhamainen’ katu, johon on vaikeaa toteuttaa kiertomahdollisuuksia
olemassa olevan rakenteen sekaan. Onneksi olemme onnistuneet asukkaille sellaisen kuitenkin järjestämään.”

”Projektilla on tiukka aikataulu. Aloitimme 1.7. ja jo 1.9. kadun pitää olla siinä kunnossa, että tonteille voi ajaa jolloin myös kunnallistekniikan on oltava valmis. Lopullinen hankkeen luovutus paperitöineen on 1.10.”

Työmaalla kova kuhina: kaksi 3D-koneohjattua kaivuria, työmiehet ja mittalaite
Työmaalla käy kova kuhina: kaksi 3D-koneohjattua kaivuria, työmiehet ja mittalaite.

Ratkaisu:

Hankkeella on Infrakitin käyttäjälisenssejä yhteensä 10-12. Lahden kaupungilla kolme, valvojalla kaksi ja urakoitsijalla kolme. Näiden lisäksi tilaajalla ja valvojalla on myös tabletti-lisenssit maastokäyntejä varten.

“Projektipäälliköllä on hankkeissa todella paljon tehtävää. Tälläkin hetkellä yhdellä projektivastaavalla on työlistalla noin 40 projektia. Käytännössähän suuri työmäärä on tarkoittanut, että työvaihekohtaiseen tarkasteluun saattaa jäädä vain vähän aikaa. Esimerkiksi hankkeen valvonnassa yksittäisen asian jäädessä kuittaamatta voi syntyä keskustelua virheen syistä”, Honkanen kertoo.

”Infrakit vapauttaa ison prosentin projektipäällikön työaikaa, jolloin ko. virheiltä parhaimmillaan vältytään kokonaan. Kyllä isossa kuvassa mallipohjainen rakentaminen ja suunnittelu sekä Infrakit tähän päälle on kokonaisuus, jossa en näe muuta kuin positiivisia puolia.”

”Tällä Suoniitynkatu-hankkeella on kaksi konetta, joissa on Novatronin koneohjausjärjestelmä käytössä. Infrakit on siitäkin kätevä, kun näemme siitä, missä koneet liikkuvat ja mikä malli on aktiivinen. Toimistolla juuri katsoin, että nämä koneet tässä tekivät aikaisemmin putkikaivantoa tuolla ylempänä.”

 

Saavutetut hyödyt:

Infrakit-tablet käytössä työmaalla
Suunnitelmat ja tarkkeet tarkastelussa työmaalla

”Kun henkilökunnalla on monta projektia ja työmaata sekä niiden lisäksi monta eri roolia, työntekoa helpottaa Infrakitin avoimuus. Se, että voit seurata Infrakitin kautta reaaliaikaisesti, mikä työvaihe on käynnissä ja mitkä olivat toteumat, on se juttu, mistä on ollut meille todella paljon hyötyä. Mallipohjaisen rakentamisen ja Infrakitin avulla, kun hyvin ensin sovitaan ja sopimuksien mukaan tehdään, niin projektiin saadaan oikeasti sellainen yhdessä tekemisen meininki, joka on kaikille osapuolille täysin avoin.”

”Infrakitin avulla voi halutessaan terävöittää valvontaa. Ohjelma antaa siihen todella hyvät työkalut ja vapauttaa valvontaan aikaisemmin käytettyä aikaa muihin tehtäviin.”

”Koska olen tottunut Android-pohjaisten ohjelmien käyttöön, niin Infrakit-sovelluksenkin on oppinut helposti”, TL-Infran projektipäällikkö Henry Romppanen kertoo. ”Työmaalla valvomassa käydessä otan valokuvat suoraan tabletilla ja tarkastelen suunnitelmia Infrakitin kautta.”

Petri Honkanen jatkaa: ”Infrakitin valokuvausominaisuus – se että kuvat sijoittuvat automaattisesti tiettyihin koordinaatteihin – korostaa sitä avoimuutta, ja selventää asioita paljon mahdollisia jatkokeskusteluja varten. Georeferoidut kuvat, joita Romppanen sekä urakoitsija on paljon ottanut, auttavat selventämään esimerkiksi putkiliitosten tarkat paikat.”

”Jos kuvasta huomaa jotakin yllättävää, voi kuvan avulla paikantaa virhekohdan maastossa myöhemmin tarkasti koordinaattien avulla. Ennen tämä saattoi mennä arpomiseksi. Kuvia otettiin kyllä silloinkin, mutta kuvan sijaintia oli hankala muistaa satojen valokuvien joukosta, eikä prosessit siten olleet niin läpinäkyviä kuin nyt. Jos Infrakitiä haluaisi kuvailla yhdellä sanalla, niin se on kokonaisuudessaan yksinkertainen.”

 

Hanke toteutetaan 3D-mallien mukaan, jolloin lopputulos on suunnitelmien mukainen.
Hanke toteutetaan 3D-mallien mukaan, jolloin lopputulos on suunnitelmien mukainen.

Ero aiempaan:

”Malli jaettiin tarjoajille urakan kilpailutusvaiheessa Infrakitin kautta. Ennen suurimmat hintaerot urakoissa muodostuivat siitä, miten hyvin urakoitsija on laskenut rakennekerrosten massat. Nyt suunnittelumalli on kaikille nähtävissä avoimesti ja laskenta perustuu aina samaan malliin.

”Asiat, jotka kiinnostavat tilaajaa: esimerkiksi rakennekerrosten tarkemittaukset. Aiemmin, kun tiedot tulivat minulle, siellä oli noin 500 pistettä ja kun ne toleranssin ylittävät pisteet saatiin sieltä valittua, kului siihen paljon aikaa.”

”Ennen tarkkeita jouduttiin sovittamaan suunnitelmaan käsityönä hyvinkin paljon. Nyt kun katsotaan tarkkeet Infrakitistä, tarkkuudet on olleet hyviä – mallin ja tarkkeen erotus on ollut vain sentistä muutamaan senttiin. Tilaajan suorittamat tarkemittaukset tukevat tätä saavutettua tarkkuutta.”

 

Suositteletko Infrakitiä muillekin?

”Kyllä, suosittelisin – ja itse asiassa, olen kyllä suositellutkin. Se on helppoa näillä perusteilla: projektin etenemisestä tulee avointa ja läpinäkyvää, ja työaikaa käytetään tehokkaasti.”

”En näe minkäänlaisia muita vaihtoehtoja, miten infrahankkeita tullaan tekemään tulevaisuudessa: yhdistelmä, jossa työmaat rullaavat koneohjauksella ja tällaisilla työmaanhallintajärjestelmillä kuin Infrakit. Ei infraprojektien toteuttamisessa vain enää ole muita tapoja. Tämä on se Tapa isolla T:llä. En voi ajatella sitä mitenkään muuten.”

 

 

Infrakit

 

 

Julkaistu 1.9.2016