TAPAHTUMAT: InfraBIM Open 2019 | 15.-16.1.2019 Vaasan Infrakit-päivä | 24.1.2019 Infrakit-päivä Helsingissä | 21.2.2019

CASE: Destia – Riippa-Eskola -kaksoisraide

Päivitys 17. huhtikuuta 2018:

Riippa-Eskola -kaksoisraideprojekti valmistui aikataulussa. Myös taloudellisesti projekti oli erittäin kannattava.

 

Lähtötilanne:

DestiaDestia on aina ollut kehityksen aallonharjalla tavoitteenaan tehostaa rakentamisen prosessejaan ja
ollakseen pioneeri tietomallintamisen hyödyntämisessä omassa liiketoiminnassaan.

”Riippa-Eskola RU2 on ollut edelläkävijä mallipohjaisen rakentamisen
ja uusimman teknologian hyödyntämisessä. Kokemuksen myötä toimivimmat työtavat
viedään muillekin työmaille”, kertoo Destian kehittämispäällikkö Mika Jaakkola.

 

Kaksoisraide valmistuu
Kaksoisraide valmistuu

Toiveet muutokseen:

Destialla tiedettiin jo viime vuosikymmenellä, että mallipohjainen rakentaminen on infrarakentamisen tulevaisuus ja siellä oli tehty aktiivista ideointityötä Infrakit-tyyppisen työkalun kehittämiseksi, koska sellaiselle oli kasvava tarve. Siitä Infrakit saikin alkunsa, miten saada mallit tehokkaasti käyttöön työmaalle, Destian ja Infrakitin toimitusjohtajan ja perustajan, Teemu Kivimäen yhteistyöstä.

”Meidän piti jo Riippa-Eskolan tarjousvaiheessa kuvata tilaajalle, miten tulemme hyödyntämään mallintamista ja uusimpia teknologioita ensin kahden kilometrin pilotointihankeosalla, mutta päätimmekin ottaa Infrakitin käyttöön samalla koko hankkeelle”, Jaakkola kertoo.

 

Ratkaisu:

”Destialla on käytössään mallipohjainen rakentaminen lähes kaikilla projekteilla, jotka voidaan suorittaa työkoneautomaatiolla. Infrakit on niissä käytössä suurimmassa osassa.”

Riippa-Eskolan -työmaalla ja tukiorganisaatiossa on toista kymmentä aktiivista Infrakitin selainkäyttäjää – työnjohtajilla on myös tabletit Infrakitin käyttöön. Aktiivisimpia käyttäjiä ovat mittaajat ja työmaapäälliköt sekä työnjohtajat.

 

Saavutetut hyödyt:

Työkoneita raiteilla
Työkoneita raiteilla

”Infrakit mahdollistaa tiedonhallinnan. Kaikki pääsevät kiinni samaan dataan vaivattomasti ja helppokäyttöisesti, se on se tärkein”, lisää Jaakkola. ”Samalla työnjohto pääsee tutkimaan toteutusmalleja ja hyödyntämään tietoa työn suunnittelussa ja laadunvalvonnan apuna, mikä ei aikaisemmin ole ollut niinkään mahdollista”.

”Työnjohdon näkökulmasta mallien ja tarkkeiden seuraaminen suoraan maastossa sekä se, ettei tarvitse joka kerta mennä mittamiehiltä kysymään ongelmista sujuvoittaa ja tehostaa työtä. Näen suunnitelmat ja toteumamallit itse reaaliaikaisesti ja jos jokin näyttää oudolta, voin itse tarkistaa, onko se tehty oikein. Tieto on heti käytössäni”, Destian työmaapäällikkö Mikko Karvonen kertoo.

”Uusi käyttäjäryhmä on tilaajan edustajat. Laatuaineistot ovat helpommin läpikäytävissä ja laadunvarmistusprosessi on läpinäkyvä. Valvojat näkevät palvelusta ladatut mallit ja toteutumapisteet, joten he käyttävät Infrakitiä laadunvarmistuksen työkaluna. Perinteinen toimintatapa on työläämpi Excel-taulukoineen kuin Infrakit, jonka avulla tieto on reaaliaikaisesti helposti nähtävissä ja käytettävissä sekä prosessit eri sidosryhmien välillä vuorovaikutteisempia ja nopeampia.”

Vanhaa ja uutta.
Vanhaa ja uutta.

”Käytön aikana on ilmaantunut erilaisia lisähyötyjä kuten suunnitelmien hyödyntäminen maastokäynneillä: sekä suunnittelija että tilaaja pääsevät tarkastelemaan suunnitelmamallien sijoittumista maastossa.”

”Kaikkineen hankkeiden läpimenoaika on lyhentynyt mallipohjaisen tuotannon myötä: kun osaaminen ja prosessit ovat kunnossa muutenkin, Infrakit tuo loppusilauksen projektin onnistumiselle virheiden vähentyessä, kustannusten alentuessa ja laadun parantuessa”, Jaakkola ja Karvonen osaavat kertoa.

 

Ero aiempaan:

Työtavat ovat muuttaneet muotoaan. ”Urakoitsijoille Infrakitistä on suurta hyötyä, kun tarpeettomien PDF:ien ja Excel-taulukoiden tekeminen on jäänyt pois, mikä on tarkoittanut merkittävää prosessien tehostumista”, Karvonen kertoo.

”Ennen tulosteet oli ainoa tapa nähdä, että mittaukset on tehty oikein – nyt kaikki tieto on välittömästi kaikkien nähtävissä Infrakitissä. Ennen seinillä saattoi olla laatukansioita metreittäin, nyt kaikki oleellinen data löytyy yhdestä paikasta,” kertoo pöydän ääressä myös istuva, maanrakennustöistä vastaava työpäällikkö, Heino Karjalainen.

”Muutokset toki esitetään ja revisioidaan, mutta sitä tehdään jatkuvasti jo projektin aikana ja mikä on toteutunut suunnitelman mukaan, on myös ’näin tehty’”, kerrotaan tilaajan edustajan puolelta. ”Infrakit tukee työnaikaista laadunvarmistamista, mikä on suuri muutos entiseen”, Jaakkola korostaa.

 

Maansiirtoa
Maansiirtoa

Suositteletko Infrakitiä muillekin?

”Kyllä. Aiomme Destialla laajentaa Infrakitin käyttöä kattamaan useampia projekteja”, kertoo Jaakkola.

”Olemme tyytyväisiä siihen, kuinka nopeasti olette reagoineet tarpeisiimme ja kehittäneet Infrakit-palvelua”, hän jatkaa. ”Vastaavia tuotteita ei markkinoilla ole.”

 

 

 

 

Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyhtiö, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväyliä ja ratoja sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjä. Destia urakoi Kokkola-Ylivieska-ratahankkeen keskimmäisen urakan suunnittele ja toteuta -hankintamallilla. Kyseessä on Suomen suurin ratarakentamisen ST-urakka. Urakassa peruskorjataan vanhaa ja rakennetaan uutta rataa 30 kilometrin matkalta.
Projektijohtajana Risto Lippo. Lisää tietoa täältä: destia.fi/vuosikertomus-2014/paloja-toimivammasta-maailmasta/riippa-eskola-kaksoisraideurakka

Infrakit asiakascaset 2016: youtu.be/jxyPH81Khyg

 

Infrakit

 

Julkaistu 26.04.2016