TAPAHTUMAT: Intergeo | 17.-19.9.2019 Paikkatietomarkkinat | 18.-19.11.2019

Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennus ja Infrakit

”Ennen Infrakittiä järjestelmien tiedonhallinta oli haastavaa – käytännössä odotettiin vain virhettä tapahtuvaksi, kun tiedot siirrettiin USB-muistitikulla fyysisesti kone kerrallaan.” 

Tero Maijala, mittauspäällikkö, Destia Oy

 

Kuva: Finavia Oyj

Helsinki-Vantaan lentoaseman vaihtoliikennekapasiteetin kehittämisprojekti on merkittävä osa Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelmaa 2020, jonka yksi keskeisistä tavoitteista on kasvattaa lentoaseman vaihtoliikenteen kapasiteettia ja turvata lentoaseman kilpailukyky Pohjois-Euroopan yhtenä kustannustehokkaimmista ja palvelutasoltaan korkealaatuisimmista lentoasemista. Helsinki-Vantaalla rikottiin 2018 ensimmäistä kertaa 20 miljoonan matkustajan raja.

Terminaalia laajennetaan 103 000 neliömetrillä, jolloin terminaalin koko pinta-alaksi vuonna 2020 tulee yli 250 000 neliömetriä, matkatavaran käsittelykapasiteetti nousee 50 prosenttia ja laajarunkokoneiden siltapaikat kaksinkertaistuvat nykyisestä kahdeksasta 16:een.

Asematason laajennus on osa tätä strategiaa ja suomalainen Destia toteutti infratyöt alueella, jonka koko on noin 45 hehtaaria ja betonilaatalla olevia konepaikkoja rakennettiin 15 kpl. Työt jatkuvat edelleen 3 uudistettavan konepaikan rakentamisella.

 

Infrakitin käyttö hankkeessa

”Infrakit on ollut Destian käytössä jo sen alkuajoista lähtien ja tämä hanke kuten myös Destian muutkin hankkeet käyttävät Infrakittiä työmaiden tiedonhallintaan, laadunvarmistukseen ja määräseurantoihin. Infrakitin käyttö ja valinta lentoaseman työmaalle oli siis jo oletuksena osa rakentamisprosessiamme.

Infrakit toimi tällä hankkeella työkaluna toimiston ja työmaan välisten toteutusmallien, toteumamittausten sekä työmaalla otettujen valokuvien jakamiseen. Toisin sanoen mallipohjaisen infratuotannon työkaluna, ei niinkään projektipankkina,” Destian mittauspäällikkö Tero Maijala kertoo Infrakitin käytöstä lentoaseman työmaalla.

Infrakitin hyödyt hankkeessa

”Infrakitin hyöty hankkeessa on kokonaisvaltainen tiedonhallinta toimistolta työmaalle ja takaisin. Toimistolla tuotetaan koneohjaukseen toteutusmallit – ne ladataan Infrakit-palvelimelle, jonne myös projektin työkoneautomaatiokoneet on linkitetty. Tieto siirtyy hankkeen jokaiselle koneelle 5 minuutissa ja siten kaikilla on yhtenäinen ja uusin aineisto käytettävissä. Lisäksi hankkeen eri toimijoilla kuten mittauksella, suunnittelulla ja työnjohdolla on oikeudet hakea ajantasaiset toteutusmallit käyttöönsä. ”

”Työkoneiden toteumapisteet palautuvat Infrakitiin nähtäväksi melkein reaaliaikaisesti ja niin tilaaja kuin työnjohtokin voi seurata rakentamisen laatua suoraan toimistolla, ta. Infrakit jakaa tiedostot rakennusosittain oikeisiin kansioihin ja tiedostojen lataaminen on helppoa. ”

”Pääsääntöisesti maasto-olosuhteissa työskentelevillä työnjohtajilla on käytössä Infrakitin mobiiliapplikaatio, josta he näkevät suunnitelmat erilaisten suunnitelmakarttojen päällä, ottavat valokuvia dokumentoitavista kohteista, joista on helppo toimistolla analysoida tarkasteltavaa kohdetta,” kertoo Maijala.

 

Ero aikaisempaan

”Mikäli Infrakit-sovellusta ei olisi nyt työmaalla käytössä ja tiedonhallinta hoidettaisiin järjestelmien omilla tiedonhallinta-alustoilla, tämä aiheuttaisi suuria ongelmia koska jokaisella laitevalmistajalla on omat alustansa. Urakoitsijan tulisi käyttää useita päällekkäisiä järjestelmiä tuotannon ohjaukseen ja myös tilaajan laadunvalvontaa koskisi samat ongelmat. Tiedon päivittäminen olisi hankalaa ja riski päivityksien ajantasaisuudesta kasvaisi merkittävästi. Tieto pirstaloituu ja päivitysten hallinta on hankalaa.”

”Ennen Infrakittiä järjestelmien tiedonhallinta oli haastavaa – käytännössä odotettiin vain virhettä tapahtuvaksi, kun tiedot siirrettiin USB-muistitikulla fyysisesti kone kerrallaan. Tässä suurimpia ongelmia oli varmistaa, että kaikki koneet on käyty läpi, sillä osa koneista ei välttämättä ollut käytössä tai kone saattoi vaihtaa kohdetta työmaan sisällä. Infrakit tarjosi ensimmäisenä idean ja alustan, johon eri tuotevalmistajien järjestelmät voitaisiin kytkeä ja näin ollen tieto saadaan liikkumaan laitemerkistä riippumatta. ”

 

Suosittelisitko Infrakitiä vastaavissa projekteissa?

”Ehdottomasti, työmaan tiedonhallinta on avainasemassa projektin onnistuneeseen läpivientiin, Infrakit tarjoaa tähän erinomaisen työkalun, jolla saadaan ajantasaiset suunnitelmat ja toteutusaineistot päivitettyä samanaikaisesti kaikille hankkeen automaatiokoneille. Työkoneiden tiedonhallinta tapahtuu toimistolla, sinä päätät mitä koneilla on”, Maijala suosittelee.

 

Julkaistu 10.7.2019